Quillajaceae

Quillajaceae
Quillaja brasiliensis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Fabales
Heimo:	Quillajaceae D.Don
Suvut
suopapuut (Quillaja)
Katso myös
Quillajaceae Wikispeciesissä   Quillajaceae Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Quillajaceae on koppisiemenisten Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on vain yksi suku: suopapuut (Quillaja).

Tuntomerkit

Suopapuut ovat pieniä ainavihantia puita, joissa on sekundaarisen aineenvaihdunnan tuotteina muun muassa saponiineja. Nilassa on oksalaattikiteitä ja kasveissa limasoluja. Karvat ovat syylämäisiä. Lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat tavallisesti hammaslaitaisia; ruodissa on korvakkeet. Kukinto on varsipäätteinen ja viuhkomainen. Kukassa on maljamainen pohjus ja huomiota herättävä keltainen mesiäiskehrä sen tai verhiön alaosassa. Terälehdet ovat kierteisiä ja lusikkamaisia (kynnellisiä). Heteistä viisi mesiäisen yläpuolella sijaitsevaa on verhovastaista ja viisi alapuolista terävastaista. Yhdislehtinen sikiäin koostuu viidestä emilehdestä, jotka ovat pitkittäisharjuisia; kussakin on useita siemenaiheita kahdessa rivissä. Luottipinta jatkuu alaspäin lyhyitä vartalon haaroja pitkin. Hedelmä on voimakkaan epäsymmetrisesti liuskainen, tuppilomainen, verhiön suojaama ja avautuu liuskojen sisä- ja ulkopinnalta. Siemenet ovat siivellisiä ja kovakuorisia.

Levinneisyys

Suopapuut ovat kotoisin Etelä-Amerikan lauhkeista osista.

Luokittelu

Suopapuiden suvussa on kolme lajia. Aikaisemmin ne on sisällytetty ruusukasveihin (Rosaceae).

Käyttö

Saponiinit saavat aikaan sen, että suopapuun (Quillaja saponaria) kaarna vaahtoutuu vedessä jauhettuna. Kuten monia muitakin saponiinipitoisia kasvinosia, suopapuun kuorta käytetään tekstiilien pesuaineena, mutta myös yskänlääkkeenä. Kuoresta saadaan myös tanniineja.

Lähteet

• Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 5. - Otava, Helsinki, 1981. ISBN 951-1-06363-4
• Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, heinäkuu 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.