Qairoqqumin tekojärvi
| Qairoqqumin tekojärvi Обанбори Қайроққум |
|
|---|---|
 Näkymä Qairoqqumin tekojärvelle |
|
| Valtiot | Tadžikistan |
| Paikkakunta | Sugd |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Syrdarja |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 75 km |
| Leveys | 20 km |
| Pinta-ala | 520 km² [1] |
| Tilavuus | 416 000 hm3 |
| Keskisyvyys | 8 m |
| Suurin syvyys | 25 m |
 Qairoqqumin tekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Qairoqqumin tekojärvi (tadžik. Обанбори Қайроққум, venäjäksi Кайраккумское водохранилище) on suuri tekojärvi luoteisessa Tadžikistanissa, Sugdin maakunnan Ghafurovin piirissä. Vuonna 2016 maan parlamentti uudelleennimesi järven Tadžikinmereksi (tadžik. Баҳри Тоҷик). Se sijaitsee Ferganan laakson länsiosassa Syrdarja-joessa. Maakunnan pääkaupunki Hudžand sijaitsee n. 15 km länteen järven sulkevasta padosta. Se on Ramsarin sopimukseen kuuluva vesialue #1083.[1]
Tekojärvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 523 km2, pituus 56 km ja suurin leveys 15 km. Suurin syvyys lähellä patoa on 25 m, ja keskisyvyys 8 m. [2] Tekojärven yläpää on pahoin liettynyt 10-15 km matkalta Narynjokeen rakennetun Toktogulin vesivoimalaitoksen rakentamisen seurauksena.[3] Järven liettyminen on synnyttänyt matalikoita ja pikkujärviä, joiden varrella on tamariskeja, idänhopeapensaita, poppeleita ja kaislikoita. Nämä houkuttelevat alueelle runsaasti talvehtivia vesilintuja, kahlaajia ja petolintuja.
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekojärven rakentaminen alkoi 1951; tavoitteena oli sähkön tuotanto ja kasteluveden saaminen Kayrakkumin arolle. Tekojärven tieltä siirrettiin arviolta 12000 ihmistä 20 kylästä.[4] Pato valmistui 1956, jolloin tekojärveä alettiin täyttää.[5]
Kansainvälisesti tärkeä lintualue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekojärvi ja sitä ympäröivä, yhteensä 1150 km2 laajuinen alue, on nimetty BirdLife Internationalin kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Siellä asuu, pesii, talvehtii tai sen kautta muuttaa huomattavan suuria määriä lintuja. Alueella tavataan ainakin sinisorsia, pikkumerimetsoja, aavikkohaukkoja, munkkikorppikotkia, isotrappeja, lännenkaulustrappeja, kurkia, aasianuuttukyyhkyjä, persianpöllösiä, aavikkokehrääjiä, sininärhiä, valkosiipitikkoja, talitiaisia, aavikkokiuruja, aavikko- ja kääpiökerttuja, aavikkokultarintoja, keidasvarpusia ja peltotulkkuja.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kayrakum Reservoir Ramsar Sites Information Service. (englanniksi)
- ↑ a b Kayrakkum Reservoir Important Bird Areas factsheet. BirdLife International. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Состояние Кайраккумского водохранилища вызывает тревогу экспертов. Määritä julkaisu!25 June 2009. Deutsche Welle. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Sodiqov, Alexander: ”From Resettlement to Conflict: Development-Induced Involuntary Displacement and Violence in Tajikistan”, The Transformation of Tajikistan: The Sources of Statehood, s. 49–65. New York, NY: Routledge, 2013. ISBN 9781135697600
- ↑ Плотина развития. Азия-Плюс, 15 June 2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27 marraskuu 2020. Arkistoitu 5 kesäkuu 2016.