Aavikkohaukka
| Aavikkohaukka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Jalohaukkalinnut Falconiformes |
| Heimo: | Jalohaukat Falconidae |
| Suku: | Jalohaukat Falco |
| Laji: | cherrug |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Falco cherrug |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkohaukan lentosiluetti muistuttaa tunturihaukkaa, ja se on melkein yhtä isokin: Pituus 47–55 cm, siipien kärkiväli 130 cm, naaraan paino 850 grammaa, koiraan 1 100 grammaa. Päältä ruskea, alta vaalea. "Housut" tummat. Hyvin samannäköinen kuin keltapäähaukka. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, läntinen F. c. cherrug ja itäinen F. c. milvipes.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkohaukka on muuttolintu. Se pesii Itä-Euroopasta Mantsuriaan ulottuvalla alueella ja talvehtii Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Länsi-Kiinassa. Kiinan kanta on romahtanut, ja koko Keski-Aasian kanta on vähentynyt. Vähenemisen pääsyynä on aikuisten haukkojen pyydystäminen sekä poikasten ja munien keräily Lähi-idän haukkametsästäjien eli falkonieerien tarpeisiin. Vähenemisen syyksi on esitetty myös ravintoeläimen siiselin väheneminen. Maailman populaation kooksi on arvioitu noin 37 000 paria. Euroopan pesimäkanta on 430–630 paria, eniten Ukrainassa (170–200) ja Unkarissa (140–180).[2] Suomessa laji on tavattu vain neljä kertaa, vuosina 1992, 2006, 2007 ja 2018. Lisäksi on useita havaintoja, jotka koskevat tarhakarkulaisia.[3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkohaukka viihtyy avoimilla viljelysmailla, aroilla ja harvapuistoisilla alueilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkohaukka tekee 3–5 munaa maakuoppaan tai toisen lajin hylkäämän puussa olevan pesän päälle kyhäämäänsä pesään. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aavikkohaukka syö pääasiallisesti siiseleitä, mutta se saalistaa myös muita pikkunisäkkäitä kuten hyppyrottia, aavikkorottia, myyriä, sopuleita, murmeleita ja hamstereita, sekä joskus siilejä, jäniksiä ja näätäeläimiä. Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita,trappeja ja sorsia. Hätäravintona aavikkohaukka syö liskoja, sammakoita ja hyönteisiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Génsböl, Benny & Koskimies, Pertti 1995: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. - WSOY. Hongkong. ISBN 951-0-20236-3.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Falco cherrug IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Falco cherrug, Saker Falcon (pdf) European Red List of Birds. BirdLife International. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ RK:n hyväksymät havainnot vuoteen 2022 asti (pdf) BirdLife Suomi. Viitattu 3.4.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aavikkohaukka Lintukuva-verkkopalvelussa