Unkarin pyhä kruunu
Unkarin pyhä kruunu (unkariksi A magyar Szent Korona), myös Pyhän Tapanin kruunu, on vuosisatoja vanha kruunu, joka kuuluu Unkarin kansallisiin symboleihin. Sen sijaintipaikka on vuodesta 2000 ollut Unkarin parlamenttitalo Budapestissa.
Pyhän Tapanin kruunu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarilaisten hallitsija Tapani I kruunattiin vuonna 1000 tai 1001, ja tästä lasketaan kristityn Unkarin kuningaskunnan historian alkaneen. Merkittävää tässä kruunauksessa ei ollut "kuninkaan" arvonimi vaan se, että Tapanista näin tuli naapurivaltioiden hallitsijoiden vertainen hallitsija, jonka aseman tunnustivat sekä kirkko että Saksan keisari. Legendan mukaan Tapani lähetti apotti Asztrikin pyytämään kruunua paavilta. Juuri ennen Asztrikin saapumista paaville ilmestyi unessa enkeli, joka kehotti antamaan Puolan hallitsijalle tarkoitetun kruunun unkarilaisten kuninkaalle.[1]
Paavin lähettämä tai ei, Tapanin kruunauksessa käytetty kruunu on kadonnut. Perimätiedon mukaan "Pyhää kruunua" on kylläkin vuosisatojen ajan, kenties jo 1200-luvulta lähtien haluttu pitää Tapanin alkuperäisenä kruununa.[2]
Pyhän kruunun vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään "Pyhänä kruununa" tai "Pyhän Tapanin kruununa" tunnetun kansalliskalleuden alkuperää on tutkittu 1700-luvulta alkaen. Se koostuu kahdesta erilaatuisesta kullasta tehdystä osasta, "kreikkalaisesta kruunusta" (corona graeca) ja "latinalaisesta kruunusta" (corona latina), jotka on jälkikäteen liitetty yhdeksi. Kummankin alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita, mutta kaikki todisteet viittaavat siihen, että mikään kruunun osista ei ole Tapanin ajoilta peräisin eikä suoranaisesti yhdistettävissä häneen.[2]
Kruunun oletetaan saaneen nykyisen muotonsa 1100-luvun lopulla Béla III:n aikana, ja vanhin tunnettu asiakirja, jossa sitä nimitetään "Pyhän Tapanin kruunuksi", on vuodelta 1292. Vuosisatojen mittaan kruunu on kokenut kovia, kun sitä on kuljeteltu ja kätketty. Näkyvin merkki kruunun kokemista kolhuista on sen tunnusmerkiksi muodostunut vinoon taipunut risti.[3]
Árpád-hallitsijasuvun sammuttua 1301 kruunu kiersi useiden kruununtavoittelijoiden käsissä. Kruununtavoittelija Otto Wittelsbachin mukana se päätyi Transilvaniaan, mistä se paavin painostuksella saatiin palautetuksi Unkariin vuonna 1310, jotta Kaarle Robert voitiin lopultakin kruunata lailliseksi Unkarin hallitsijaksi "Pyhän Tapanin kruunulla" (hänet oli jo kruunattu kahdesti, mutta vasta tätä kolmatta kertaa pidettiin laillisena). Vuoteen 1526 saakka kruunua säilytettiin Visegrádin linnassa. Turkkilaisvallan aikaan se joutui turkkilaisten käsiin, mutta Suleiman I luovutti sen János Szapolyaille. Tämän kuoltua kruunu oli Habsburg-hallitsijasuvun käsissä, ja sitä siirreltiin 1800-luvulle asti milloin mihinkin valtakunnan kaupunkiin myös turvaan sodilta ja kapinoilta. Unkarin vuosien 1848–49 vapaustaistelun aikaan kruunu oli kapinallisten hallussa, jotka lopulta hautasivat sen (yhdessä muiden kruununkalleuksien kanssa) maahan. Kätköpaikka löytyi vasta 1853 Orşovan kaupungin läheltä nykyisestä Romaniasta. Tämän jälkeen kruunua säilytettiin Budapestissa toisen maailmansodan loppuvaiheisiin saakka.[3]
Sodan lopulla kruunu vietiin turvaan Itävaltaan, missä se toukokuussa 1945 luovutettiin Yhdysvaltain armeijalle, joka vei sen turvaan Yhdysvaltoihin. Siellä sitä säilytettiin Yhdysvaltain valtiovarainministeriön holvissa Fort Knoxissa Kentuckyssä. Jimmy Carterin presidenttikaudella Yhdysvaltain ulkoministeri Cyrus Vance palautti kruunun 6. tammikuuta 1978 Budapestiin, missä sitä säilytettiin Unkarin kansallismuseossa.[4] Kruunun palauttaminen sosialistiseen Unkariin sai kritiikkiä amerikanunkarilaisen yhteisön sisältä. Vuonna 2000 säädetyllä lailla, jonka mukaan kruunu edustaa Unkarin valtion jatkuvuutta ja itsenäisyyttä, kruunu siirrettiin museosta parlamenttitaloon, missä sitä puolustaa erityinen kaarti.[2]
Kruunuun liittyviä oppeja ja uskomuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhällä kruunulla on kruunattu Unkarin kuninkaat vuoteen 1916 asti. Niin kutsutun Pyhä kruunu -opin (Szent Korona-tan) mukaisesti sen on katsottu edustavan kuninkaan persoonasta riippumatonta Unkarin valtion olemusta, Unkarin itsenäisyyttä ja sen historiallisten rajojen koskemattomuutta. Tämän mukaan Unkarin kuninkaat saavat valtansa ainoastaan kruunun kautta, joten kuninkaan kruunaus ei ole vain muodollinen seremonia vaan oikeustoimi.[5][6]
Kruunun ja sen alkuperän ympärille on syntynyt myös salaliittoteorioita ja esoteerisia uskomuksia: esimerkiksi Gábor Pap on väittänyt, että kruunun vinossa oleva risti on itse asiassa yliluonnollisia, taivaallisia energioita välittävä antenni[7], tai kruunussa on haluttu nähdä hieroglyfejä tai muinaisunkarilaisia riimumerkkejä.[8]
Unkarin pyhä kruunu on laissa määritelty kansallissymboliksi, jonka pilkkaamisesta voidaan rangaista jopa vuoden vankeudella.[2]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Unkarin kruununjalokivet esillä maan parlamenttitalossa. -
Itävalta-Unkarin viimeisen hallitsijan Kaarle I:n (Unkarissa Kaarle IV) kruunajaiset Unkarissa vuonna 1916. -
Kruunun kaaret kuvattuna ylhäältä päin. -
Kruunu heraldisena symbolina
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kristó, Gyula & Makk, Ferenc: ”I. István”, Az Árpád-házi uralkodók. Budapest: Interpress Kiadó, 1988. ISBN 9637222391
- ↑ a b c d Nora Berend: Stephen I, the first Christian King of Hungary: from medieval myth to modern legend, s. 156-220. New York: Oxford University Press, 2024. ISBN 978-0-19-888934-2
- ↑ a b A Szent Korona története. Wikipédia, 13.10.2024. Artikkelin verkkoversio. (unkari)
- ↑ The Hungarian Crown 20.2.2012. The Gulyas Pot. Arkistoitu 20.2.2012. Viitattu 7.6.2023.
- ↑ Szent Korona-tan. Wikipédia, 6.8.2023. Artikkelin verkkoversio. (unkari)
- ↑ Mi az a „Szent Korona-tan”? - VERITAS veritasintezet.hu. Viitattu 16.11.2024. (unkari)
- ↑ Index: Valakik átprogramoznák a Szent Koronát index.hu. 8.5.2013. Viitattu 16.11.2024. (unkari)
- ↑ Szent Korona születéséről www.magyarhon.eu. Viitattu 16.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin pyhä kruunu Wikimedia Commonsissa
- Pyhä Stephan ja Unkarin kuningaskruunu, Seura, 22.12.1937, nro 51, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot