Unkarin kansallismuseo
| Unkarin kansallismuseo Magyar Nemzeti Múzeum |
|
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tyyppi | Kansallismuseo, museorakennus |
| Osoite | Múzeum körút 14–16. [1] |
| Sijainti | Budapest VIII. kaupunginosa |
| Perustettu | [2] |
| Johtaja | Varga Benedek (2016–) |
| Kotisivut | mnm.hu/en |
| Koordinaatit | |
 Unkarin kansallismuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Unkarin kansallismuseo on Unkarin pääkaupungissa Budapestissa sijaitseva museo, jonka tehtävä on Unkariin liittyvän historiallisen aineiston kerääminen, säilyttäminen ja käsitteleminen sekä sen esittely yleisölle.[3] Museon kokoelmissa on yli miljoona esinettä[4]. Se sijaitsee VIII osa-alueella Pienellä kehäkadulla, joka on sen kohdalla nimetty Múzeum körútiksi (suom. Museon kehäkatu).
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1802 kreivi Ferenc Széchényi lahjoitti yksityiskokoelmansa "kansakunnalle" Unkarin kansallismuseon perustamiseksi. Kokoelma sijoitettiin aluksi luostariin Pestiin. Vuoden 1807 valtiopäivät julistivat kokoelman kansalliseksi omaisuudeksi ja pyysivät kansalaisia tekemään lahjoituksia uudelle museolle. Yksi tärkeimpiä lahjoituksia oli Julia Festetichin mineraalikokoelma, josta tuli myöhemmän Luonnonhistoriallisen museon perusta. Lahjoitusten lisäksi kokoelma kartutettiin ostamalla: esimerkiksi vuoden 1832–1836 valtiopäivät ostivat Miklós Jankovichin arvokkaan kokoelman.[5]
Samoilla valtiopäivillä myönnettiin rahoitus uudelle, itsenäiselle museorakennukselle. Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin Mihály Pollack, Unkarin uusklassismin ajan johtava arkkitehti. Rakennustyöt alkoivat 1837 ja päättyivät kymmenen vuotta myöhemmin. Vuosina 1926 ja 1927 museoon tehtiin peruskorjaus, jolloin ullakolle rakennettiin uudet varastotilat.[5]
1800-luvun jälkipuolella museorakennus kävi pieneksi yhä laajenevalle kokoelmalle, ja lisäksi kansainvälisessä museologiassa alettiin korostaa erikoisalojen museoiden merkitystä. Siksi osa kansallismuseon kokoelmista siirrettiin 1872 Taideteollisuusmuseoon ja 1896 Unkarin taidemuseoon. Vuonna 1949 Kansallismuseosta erotettiin Kansatieteellinen ja Luonnonhistoriallinen museo ja perustettiin erillinen kansalliskirjasto.[5]
Vuonna 1960 Kansallismuseoon liitettiin hallinnollisesti eräitä toisilla paikkakunnilla sijaitsevia museoita: Kuningas Matiaksen museo Visegrádissa, Rákóczin museo Sárospatakissa ja Lajos Kossuthin museo Monokissa. Vuonna 1985 siihen liitettiin vielä Esztergomin linnamuseo.[5]
Museo oli merkittävä roolissa vuoden 1848 vallankumouksessa. Runoilija Sándor Petőfi lausui museon portailta 15. maaliskuuta 1848 ensimmäisen kerran uuden kansallislaulun sanat:[6] "Vannokaa: ei enää meitä orjiks saa!"[7] Samana vuonna Unkarin ensimmäisen edustuksellisen parlamentin ylähuone piti kokouksensa museossa, ja ylähuone kokoontui siellä siihen asti, kunnes parlamenttitalo valmistui. Kansallismuseosta on tullut Unkarin kansan vapauden symboli, ja vuoden 1848 muistopäivän juhlatilaisuudet pidetään museon edessä.[5]
Näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon pysyvät näyttelyt esittelevät Unkarin historiaa valtion perustamisesta nykypäivään, Unkarin alueella asuneiden kansojen historiaa vuodesta 400 000 eaa. lähtien ja unkarilaisten tieteentekijöiden saavutuksia. Siellä on myös roomalaisajan sekä keskiajan ja varhaisen uuden ajan lapidariumit eli kiviesineiden kokoelmat.[8]
Museon tunnetuimpia esineitä on Unkarin kuninkaiden kruunajaisviitta. Siinä olevan kirjailun mukaan Pyhä Tapani ja kuningatar Gisela lahjoittivat sen Székesfehérvárin Pyhän Marian kirkolle vuonna 1031. Viitta on tehty silkistä ja se on lähes kokonaan kirjailtu kultalangalla. Ensimmäinen maininta siitä kruunajaisviittana on Endre III:n kruunajaisista vuodelta 1290.[9]
Museon puutarha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museota ympäröi laaja puutarha. Sen perustamiseksi hankittiin varoja pitämällä museossa konsertteja, joita johtivat kuuluisat säveltäjät kuten Ferenc Liszt ja Ferenc Erkel. Puutarhalla on yhä tärkeä rooli kaupungin kulttuurielämässä, ja siellä järjestetään Kansallismuseon festivaalit.[5]
Viimeisen 150 vuoden aikana puutarhaan on pystytetty useita monumentteja kirjallisuuden ja historian merkkihenkilöiden muistoksi. Taidehistoriallisesti merkittävin on runoilija János Aranyn patsas, joka on koristanut puutarhaa vuodesta 1893. Ensimmäinen patsas pystytettiin runoilija Dániel Berzsenyin muistoksi, ja vuotta myöhemmin valmistui kirjailija Ferenc Kazinczyn muistomerkki. Ajan mittaan patsaan puistoon ovat saaneet taidemaalari ja kirjailija Károly Kisfaludy, runoilija Sándor Kisfaludy, museon perustaja kreivi Ferenc Széchényi ja tiedemies Ottó Herman. Myös Giuseppe Garibaldilla, Unkarin vallankumouksen sotilasjohtajalla, on patsas puutarhassa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elérhetőség | Magyar Nemzeti Múzeum (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ V1.19. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Hungarian National Museum Museum.hu. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Hungarian National Museum (Magyar Nemzeti Múseum) Vendégváró - Hungary starts here. Arkistoitu 9.3.2009. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g The Building Unkarin Kansallismuseon kotisivut. Arkistoitu 20.11.2009. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia, s. 147. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
- ↑ suom. Toivo Lyy.
- ↑ Permanent exhibitions Unkarin Kansallismuseon kotisivut. Arkistoitu 16.5.2015. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)
- ↑ The Hungarian Coronation Mantle Unkarin kansallismuseon kotisivut. Viitattu 2.4.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]