Puuterikääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puuterikääpä
Puuterikääpää katkenneessa puussa.
Puuterikääpää katkenneessa puussa.
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Haprakäävät Postia
Laji: ptychogaster
Kaksiosainen nimi

Postia ptychogaster
(F.Ludw.) Vesterh.

Synonyymit

Oligoporus ptychogaster

Katso myös

  Puuterikääpä Wikispeciesissä
  Puuterikääpä Commonsissa

Puuterikääpä (Postia ptychogaster) on harvakseltaan Suomessa tavattava kääpä. Sen isäntäpuita ovat kuusi ja mänty. Puuterikääpää tavataan luonnon- ja talousmetsien lisäksi myös rakennuksista kuten kellareista. Puuterikääpä on yksivuotinen myöhäissyksyn laji.[1]

Puuterikäävän kuromaitiöpallo.

Puuterikääpä tunnetaan erityisesti sen kasvattamista pumpulimaisista kuromaitiöpalloista, joiden koko vaihtelee sormenpään kokoisista viiriäisen munan kokoisiin. Nuorina valkoiset kuromaitiöpallot muuttuvat kypsyessään ruskeiksi ja lopulta hajoavat puuterimaiseksi massaksi. Pileaattiset, huppumaiset valkeat itiöemät kasvavat yleensä pallojen läheisyydessä ja toisiinsa sulautuen, yksinään kasvava itiöemä on helppo sekoittaa kellokääpään. Puuterikäävän itiöemä on kuitenkin tuoreena pehmeä, ei sitkeä kuten kellokäävän. Kuivana puuterikääpä muuttuu hauraaksi ja pahvimaiseksi. Kulmikkaita pillejä on 2–4 millimetrillä ja niiden päällä mallossa kuultava kerros.[1]

  1. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 317. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.