Puutalo (yritys)
| Puutalo Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1940 |
| Perustaja | 21 rakennus- ja puutavara-alan yritystä |
| Toimitusjohtaja | Olavi Rinkinen (1940–)[1] |
| Puheenjohtaja | Lauri Kivinen 1940– |
| Toimiala | taloteollisuus |
| Liikevaihto | 3,2 miljardia markkaa (1949) |
Puutalo Oy, myöhemmin Myyntiyhdistys Puutalo, oli vuonna 1940 perustettu yleishyödyllinen yritys, jonka synty liittyi Suomen jälleenrakentamiseen sotien jälkeen. Puutalo Oy suunnitteli ja markkinoi 21 osakasyrityksensä tuotteista valmistettuja puurakenteisia pientaloja ja muita puurakennuksia. Omia tyyppitalomalleja piirsivät etenkin Puutalon suunnittelupäällikkönä toiminut Jorma Järvi sekä Erik Lindroos. [2] Alusta saakka Puutalo Oy suuntautui myös vientimarkkinoille. Puutalo Oy:n rakennukset saattavat olla maantieteellisesti laajimmalle levinnyt suomalainen vientituote[3].
Vuosina 1940–1955 Puutalo Oy:n tehtaat tuottivat 120 000 rakennusta[3]. Suomeen niistä jäi vain noin 10 000, joista 2 000 oli pysyvään käyttöön tarkoitettuja asuintaloja[3].
Puutalo Oy:n rakennukset eivät olleet rintamamiestaloja[3]. Rintamamiestaloja rakennettiin sahatavarasta alusta pitäen itse, kun taas Puutalo Oy:n kodit koottiin tehdasvalmisteisista elementeistä[3].
Pientalojen ohella Puutalo valmisti rivitaloja, kouluja, terveydenhoitotiloja, tehdasrakennuksia, parakkeja sekä vanerista ja pahvista tehtyjä telttoja ja muita tilapäisrakennuksia.[1]
Vuonna 1950 Puutalo Oy:n osakasyritykset olivat:[1]
|
Puutalon vaiheista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puutalo Oy:n perustaminen - välirauhan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kimmokkeena teollisesti esivalmistetulle tyyppitalolle olivat Karjalasta paenneet 420 000 evakkoa, joille tarvittiin uusia koteja. Toisaalta Ruotsista vuonna 1940 saadut 2 000 lahjataloa, ”ruotsalaistaloa”, joiden pystyttämiseen piti kehittää oma organisaationsa. Tätä varten luotiin oma organisaationsa Puutalo Oy. Ensimmäisenä toimintavuonnaan Puutalo Oy toimitti yksityisasiakkaille 300 taloa.[4]
Rakennusten teko Suomen ja Saksan armeijoille - jatkosodan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Välirauhan aikana alkanut talotuotanto sai uuden käänteen, kun jatkosota syttyi kesäkuun lopulla 1941. Puutalojen rakentamisesta evakoille siirryttiin rakennusten tekoon Suomen ja Saksan armeijoille. Saksan armeijalle tehtiin jatkosodan aikana 14 000 parakkia ja 90 000 vaneritelttaa sekä erilaisia lentokonesuojia ja muita isompia puurakennuksia. Saksaan vietiin lisäksi asuintaloja noin 1 800. Niitä löytyy vielä Saksan Kölnistä noin 70 Puutalon paritaloa. Tuotteita vietiin myös muihin sotaa käyviin akselivaltoihin, kuten Italiaan ja Bulgariaan.[1][5].
Jälleenrakennus ja sotakorvaukset - sodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotien jälkeen Puutalon talonvalmistus vain kiihtyi, sillä taloja ryhdyttiin viemään Neuvostoliittoon osana sotakorvauksia. Vuosina 1945–1947 yli 37 000 junanvaunullista sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Rakennuksina se tarkoitti yli 10 000 taloa. Neuvostoliiton sotakorvaustaloista generalissimus Stalin lahjoitti elokuussa 1945 500 puutaloa Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.[1] [5] Kun sotakorvauksista oli päästy, Suomi solmi kauppasopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Koottavat puutalot olivat keskeisessä roolissa näissä kauppasopimuksissa.
Myöhemmin pientaloja ja muita puurakennuksia myytiin muun muassa Tanskaan, Alankomaihin, Ranskaan ja Puolaan.[6] Puutalo Oy:n taloja päätyi myös Kolumbiaan, Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Israeliin[3]. Alankomaihin toimitettiin ensimmäinen suuri kouluraken nustilaus eli 1940-luvulla toimitettiin Alankomaihin kaikkiaan 114 koulurakennusta. Kaupankäynti sotien jälkeen perustui bilateraalisuuteen eli vaihdettavien valuuttojen sijaan käytettiin tavaranvaihtoa. Vastineeksi Suomi sai näissä kaupoissa mm. raakakahvia Kolumbiasta, kivihiiltä Puolasta, kankaita, sadetakkeja, silliä ja kalaverkkoja Alankomaista, voita, sokeria, melassia, lihaa, kalaa, munatuotteita, kemikalioita, radiotarvikkeita Tanskasta sekä rautaa, terästä, nestemäisiä polttoaineita, voiteluöljyä, kivihiiltä, kankaita, traktoreita, autoja, puhelinkojeita, mittalaitteita Iso-Britanniasta.[7]
Myyntiyhdistys Puutalo pääosin kotimaan markkinoille syntyy 1950-luvun puolivälissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteensä Neuvostolittoon vietiin vuosina 1940-1955 yli 100 000 rakennusta. Kaikkiaan Puutalo valmisti noin 120 000 rakennusta. Vuonna 1955 talokauppa itärajan taakse tyrehtyi. Neuvostoliitto ilmoitti, että taloja ei enää tarvita.[1] [8]
Vuonna 1955 Puutalo Oy ja Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys, Ahlström-omisteinen kilpailija, perustivat Myyntiyhdistys Puutalon[8], joka 1960-luvulla alkoi suunnitella uudenlaisia yksikerroksisia pientaloja[9].
Uusi yritys keskittyi kotimaan markkinoille[3]. Sen tuotantomäärät putosivat murto-osaan aiemmista[3]. Vuosina 1956–1978 Myyntiyhdistys Puutalo tuotti kotimaahan noin 30 000 rakennusta[3].
Yksi kansainvälinen voimannäyte oli vielä vuoden 1963 suuren Makedonian Skopjen kaupungin tuhonnut maanjäristys, jonka tuhojen seurauksena Puutalo toimitti nopeasti suuren määrän taloja tuhoutuneeseen kaupunkiin.[7]
Puutalo-myyntiyhteistyöhön osallistuvat yritykset vähenivät 1960-luvulla niiden alkaessa tuottaa omia valmistalomallejaanlähde?. Kun A. Ahlström Oy jätti myyntiyhdistyksen vuonna 1975, jäljelle jäivät enää Rauma-Repola ja H. G. Paloheimo -konserniin kuulunut Riihimäen Saha[10]. Vuonna 1979 myyntiyhdistys Puutalo yhtiöitettin jälleen nimelle Puutalo Oy pääosakkaanaan Rauma-Repola Oy.
1980-luvulla jäljellä oli enää Rauma-Repola, joka myi taloteollisuutensa Ensollelähde?. Se yhtiöitettiin vuonna 1989 nimelle Suomen Taloteollisuus Oylähde?. Tämä yritys myytiin pääomasijoittajille 1997, ja uudeksi nimeksi tuli Finndomo Oylähde?. Yritys meni konkurssiin 2012lähde?.
Puutalo oy:n ja Myyntiyhdistys Puutalon rakennuksia on Suomessa jäljellä korkeintaan 20 000 [3].
New Standards - 2021 Venetsian bienaali ja 2024 Jyväskylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen paviljongin New Standards -näyttelyn Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on kuratoinut Aalto-yliopiston opettaja-tutkija-kolmikko Laura Berger, Philip Tidwell ja Kristo Vesikansa. Näyttely tarkastelee historian hetkeä, jolloin arkkitehdit ja teollisuusyritykset ryhtyivät yhdessä ratkaisemaan polttavaa kysymystä Karjalan evakkojen asuttamiseksi. Sodan keskellä kehitetyt esivalmistetut talot uudistivat Suomen rakennusteollisuutta ja johtivat maailmanlaajuiseen vientiin: Puutalo Oy:n taloja vietiin 1940- ja 1950-luvuilla yli 50 maahan. Aikakausi muokkasi voimakkaasti suomalaista asumisen maisemaa.[11]
Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä avattiin helmikuussa 2024 Puutalo-aiheinen Venetsiaa vastaava näyttely New Standards. Historiallisen aineiston lisäksi esillä on valokuvaaja Juuso Westerlundin uusia valokuvia Puutalo Oy:n talojen nykytilasta eri puolilla maailmaa.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lindberg, Johan: Puutalo Oy. Uppslagsverket Finland -verkkojulkaisu: www.uppslagsverket.fi. Schildts förlags Ab, 2009–2012, SFV 2012– (13.10.2020).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f 6 milj. neliöm. tehdasrakenteisia puutaloja vuodessa. Helsingin Sanomat, 18.4.1950, s. 14. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Rantanen 2021, B 2
- ↑ a b c d e f g h i j Suomi-talot tunnetaan maailmalla, mutta kotimaassa ne on unohdettu – sodanjälkeiset talopaketit olivat suuri vientimenestys Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Suomi nousi sarjatuotannolla. Helsingin Sanomat, 1.6.2021, s. 44-46. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.1.2025.
- ↑ a b Puutalojen osalta sotakorvaukset suoritettu. Helsingin Sanomat, 5.2.1948, s. 5. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 13.10.2020.
- ↑ Niinimäki 2020: s. 29.
- ↑ a b Suomi vei hetken eniten puutaloja maailmassa. Kaleva, 30.6.2020, s. 28-32. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.1.2025.
- ↑ a b Puutaloteollisuudellamme v.1956 vahvasti vientiteollisuden leima. Helsingin Sanomat, 11.1.1957, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.1.2025.
- ↑ Ruotsalainen, Sakari: 1960- ja 70-lukujen matalat tyyppitalot ja asumisen muutos, s. 26. (Diplomityö) Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2011. Diplomityö verkossa (PDF) Viitattu 13.10.2020.
- ↑ A. Ahlström Oy jättää Puutalon. Helsingin Sanomat, 17.10.1975, s. 30. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 13.10.2020.
- ↑ La Biennale di Venezia: 17. Kansainvälinen Venetsian arkkitehtuuribiennali SAFA. 22.5.–21.11.2021. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ New Standards – Puutalo Oy 1940-1955 Aalto2. 16.2.2024. Viitattu 19.2.2024.