Pussikielikotilot
| Pussikielikotilot | |
|---|---|
 Oxynoe olivacea |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Heterobranchia |
| Osaluokka: | Euthyneura |
| Kladi: | Tectipleura |
| Lahko: |
Pussikielikotilot Sacoglossa Ihering, 1876 |
| Synonyymit | |
|
|
| Yläheimot[1] | |
| Katso myös | |
|
|
|
Pussikielikotilot (Sacoglossa) on merissä elävien kotiloiden ryhmä (ylälahko), johon kuuluu sekä kuorellisia kotiloita että kuorettomia lajeja (merietanoita). Yhteensä pussikielikotiloita tunnetaan noin 700 lajia, jotka jaetaan kymmenkuntaan heimoon kolmessa yäheimossa.[1]
Pussikielikotilot imevät ravinnokseen viherlevien solunesteitä ja mm. kloroplasteja. Jotkin lajit voivat vangita levän kloroplastit omiin kudoksiinsa, jossa ne jatkavat yhteyttämistä ja symbiontteina tuottavat vihreille nilviäisille ravintoa. Tätä kleptoplastiana tunnettua ilmiötä ei tunneta muilta monisoluisilta, protisteilta kylläkin.
Suomen rannikolla elää kaksi kuoretonta pussikielikotilolajia, sukkulamerietana (Limapontia depressa) ja ruskomerietana (Alderia modesta).
Pussikielikotilot on luokiteltu takakiduskotiloihin (Opisthobranchia), joka on nykyluokituksesta pois jäänyt nilviäisryhmä.