Hermann von Ihering

Hermann von Ihering

Hermann von Ihering (9. lokakuuta 1850 Kiel – 24. helmikuuta 1930 Gießen) oli saksalainen lääkäri, eläintieteilijä ja paleontologi.

Hermann von Ihering oli lakimies Rudolf von Jheringin vanhin poika. Perhe muutti Wieniin 1868, ja Hermann aloitti siellä lääketieteen opinnot. Vuoden 1870 sodassa hän toimi apulaislääkärinä Darmstadtin sairaalassa.

Ihering opiskeli lääketiedettä Gießenissä, Leipzigissa, Berliinissä ja Göttingenissä, ja hänet promovoitiin lääketieteen tohtoriksi Göttingenissä 1873. Sen jälkeen hän opiskeli eläintiedettä ja geologiaa ja valmistui tohtoriksi 1876. Opiskeluaikana hän toimi assistenttina Göttingenin eläintieteellisessä instituutissa. Valmistumisensa jälkeen 1876 hän toimi eläintieteen yksityisdosenttina Erlangenissa ja vuodesta 1878 Leipzigissa.

Ihering muutti Brasiliaan 1880 ja asui siellä 30 vuotta. Alkuun hän asui saksalaisessa yhteisössä Taquarassa Rio Grande do Sulin provinssissa. Täällä hän keräsi lintuja British Museumille ja ornitologi Hans von Berlepschille sekä linnunmunia ornitologi Adolph Nehrkornille ja hämähäkkejä eläintieteilijä Alexander Keyserlingille. Hän työskenteli myös vuoden verran lääkärinä.

1883 Ihering aloitti työskentelyn Rio de Janeiron kansallismuseossa. 1887 hän muutti São Pauloon valtionmuseo Museu Paulistaan, jonka johtajana hän toimi 1893–1916.

Vuonna 1920 Ihering muutti takaisin Saksaan. 1921 hän avioitui pikkuserkkunsa Metan kanssa, joka kuoli 1928. Myöhemmin hänestä tuli Göttingenin yliopiston paleontologian kunniaprofessori. Ihering kirjoitti noin 310 tieteellistä kirjoitusta, joista noin 20 käsitteli lintuja. Hän nimesi ja kuvaili joitakin uusia lintulajeja, muun muassa pikkupyrstösirkun (Emberizoides ypiranganus ) ja saopaulonnapsijan (Phylloscartes paulista). Edellä mainitut nimeämiset olivat kirjassa Catálogos da Fauna Brasileira, jonka hän julkaisi yhdessä poikansa Rudolpho von Iheringin kanssa 1907. Iheringin kunniaksi on nimetty tuhkamuuranen (Myrmotherula iheringi) ja suomukurkkumuura (Formicivora iheringi).

Lähteet

• Muistokirjoitus (The Auk, 1930 (Arkistoitu – Internet Archive)