Purokit
Purokit | |
---|---|
Liuskapurokki (Boykinia aconitifolia) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Yläluokka: | Euphyllophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Ylälahko: | Rosanae (rosidit) |
Lahko: | Saxifragales |
Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
Suku: |
Purokit Boykinia Nutt. |
Katso myös | |
Purokit (Boykinia) on rikkokasvien (Saxifragaceae) heimoon kuuluva ruohovartisten kasvien suku, joka on saanut tieteellisen nimensä 1786–1848 eläneen yhdysvaltalaisen lääkärin ja luonnontutkijan, Samuel Boykinin mukaan.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purokit ovat juurakollisia ruohoja. Kukkivat varret ovat pystykasvuisia, lehdellisiä, 10–130 cm korkeita ja tiheän karvoituksen peittämiä. Korvakkeelliset lehdet sijaitsevat tyviruusukkeena ja varressa. Ne ovat toistensa kaltaisia. Varsilehdet surkastuvat vähitellen varren kärkeä kohti ja muuntuvat ruodittomiksi kukinnon suojuksiksi. Lehtiruoti on tiheästi rauhaskarvojen peittämä. Tyvilehtien lavat ovat munuaismaisia, pyöreähköjä tai herttamaisia, matalaliuskaisia tai syväjakoisia, tyveltään herttamaisia, nyhä- tai sahalaitaisia, terävä- tai pyöreäkärkisiä, sulkasuonisia ja varrellisten rauhasten peittämiä.[1]
Purokkien kukat sijaitsevat kertokukinnoissa, jotka koostuvat kaksihaaraisista viuhkoista eli dikaasioista. Kussakin haarassa on tavallisesti 5–20, joskus kolme tai neljä tai jopa 30, kukkaa. Ne ovat enemmän tai vähemmän säteittäisiä, ja tavallisesti vihreä, toisinaan purppurainen hypantio (maljamainen pohjus) kiinnittyy sikiäimeen. Viisi verholehteä on vihreitä tai purppuranpunaisia. Terälehtiä on viisi, ja ne ovat valkoisia. Mesiäissolukko ympäröi vartaloiden tyveä sikiäimen ja hypantion yhtymäkohdassa. Heteitä on viisi, ja niiden palhot ovat nauhamaisia tai naskalimaisia. Sikiäin on osaksi tai kokonaan kehänalainen ja kaksilokeroinen. Siemenaiheet kiinnittyvät aksiletyyppiseen istukkaan. Vartaloita on kaksi, samoin luotteja. Kota on kaksinokkainen, ja sen sisältämät lukuiset siemenet tavallisesti mustia, soikeahkoja ja nystypintaisia.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purokit ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, Luoteis-Meksikosta ja Itä-Aasiasta[1].
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Purokkien sukuun kuuluu seitsemän lajia[1]. Suomessa tunnetuimmat niistä ovat liuskapurokki (Boykinia aconitifolia), purppurakalliokki (B. jamesii) ja pyöröpurokki (B. rotundifolia).[2]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boykinia aconitifolia – liuskapurokki
- Boykinia cincinnata
- Boykinia heucheriformis
- Boykinia intermedia
- Boykinia jamesii – purppurakalliokki (syn. Saxifraga jamesii, Telesonix jamesii, Therofon jamesii)[3]
- Boykinia lycoctonifolia
- Boykinia major
- Boykinia occidentalis – kalifornianpurokki
- Boykinia richardsonii
- Boykinia rotundifolia – pyöröpurokki [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Flora of North America: Boykinia Flora of North America. Viitattu 22.5.2015. (englanniksi)
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Boykinia Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 25.1.2022.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Boykinia jamesii Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 25.1.2022.
- ↑ World Flora Online: Boykinia World Flora Online. 2021. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)