Puolanmetsästysspanieli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Puolanspanieli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puolanmetsästysspanieli
Avaintiedot
Alkuperämaa Puola
Määrä Puolassa n. 500
Suomessa rekisteröity 3 kpl[1]
Rodun syntyaika jalostusohjelma 1990-luvulta alkaen
Alkuperäinen käyttö pienriistan metsästys, lintukoira, riistan noutaja
Nykyinen käyttö metsästyskoira, vahtikoira
Muita nimityksiä polski spaniel myśliwski, Polish Hunting Spaniel, epagneul du chasse polonais, Polnischer Jagdspaniel, spaniel de caza polaco, metsästysspanieli
FCI-luokitus ei FCI-rotu
SKL ryhmä 8
Ulkonäkö
Paino 12–26 kg
Säkäkorkeus uros 43–48 cm
narttu 39–44 cm
+/– 2 cm
Väritys liver-roan (yleisempi); blue-roan
tan-merkit mahdolliset

Puolanmetsästysspanieli (puol. polski spaniel myśliwski) on puolalainen koirarotu. Se ei ole FCI:n tunnustama, mutta on hyväksytty kansallisella tasolla Suomen Kennelliitossa vuodesta 2022 lähtien. Vuonna 2022 Suomessa rekisteröitiin ensimmäinen rodunedustaja, ruskeapäistärikkö Puolan tuontinarttu.[2] Sitä seurasivat vuonna 2023 toinen ruskeapäistärikkö narttu ja ruskeapäistärikkö uros.[3]

Puolanmetsästysspanieli muistuttaa cockerspanielia, viiriäiskoiraa ja venäjänspanielia. Sen rakenteen tulee olla kompakti ja suorakaiteen muotoinen. Karvapeite on keskipitkä, pehmeä ja säänkestävä. Karva on pidempää korvissa muodostaen hapsut sekä hännässä, vatsassa ja raajojen takaosissa ns. "röyhelömäistä". Väritys on roan eri sävyissään vaihtelevan sävyisestä ruskeasta (yleisin; tällöin myös kirsu on ruskea) siniseen (mustat laikut ja pilkutus). Molemmissa vaihtoehdoissa pohjaväri on valkoinen, joka saattaa pilkutusten takia vaikuttaa tietyissä kohdissa harmaalta. Liver-roanilla on ruskea kirsu ja blue-roanilla musta. Hännänkärki on usein valkoinen. Uroksen säkäkorkeus on 43–48 cm ja nartun 39–44 cm; molemmilla sukupuolilla sallitaan 2 cm:n heitto suuntaan tai toiseen. Paino vaihtelee 12–26 kg:n välillä.[4]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tasapainoinen, työssään aktiivinen rotu metsästää väsymättömästi vaikeakulkuisessa maastossa. Se on rohkea, älykäs ja helposti koulutettavissa. Vaikka se onkin omaa perhettään kohtaan rakastava, suhtautuu se vieraisiin varauksella. Kuten muut lintukoirat, puolanmetsästysspanielikin on enemmän tai vähemmän energinen, joten siitä saa jaksavan lenkkikaverin.[4]

Puolan eri alueilla tunnettiin jo varhain pieni vedestä ylösajava koira, joka oli muita metsästyskoiria harvinaisempi. Sitä kuitenkin arvostettiin kätevän kokonsa, eloisuutensa, työskentelyhalujensa ja veteen sopeutuvuutensa ansiosta.[5]

1800-luvulla englanninspringerspanieleja, cockerspanieleja, fieldspanieleja ja sussexinspanieleja alettiin tuoda Puolaan. Maailmansodan jälkeen maa oli sen verran eristäytynyt ettei uutta verta päästy hakemaan kyseisiin rotuihin, vaan niitä alettiin sen sijaan risteyttää keskenään. Vielä tuolloin ulkonäöllä ei ollut väliä.[4]

Prinsessa Izabella Radziwillowa kasvatti rotua Mankiewicze-tilallaan Polesiessa kennelnimellä Lwa. Hän toi kenneliinsä monia springerspanieleita Englannista, ja niistä kuuluisin oli Englannin muotovalio Rollick of Harting. Lisäksi hän toi sekä englanninspringer- että cockerspanieleita of Ware -kennelistä, sekä mahdollisesti myös walesinspringerspanieleita. Myös Mankiewiczessä asunut kenraali Adrian Carton de Wiart toi tilalle springerspanieleita Englannista. Kennel lopetettiin vuonna 1939, koska toisen maailmansodan alkamisen jälkeen paikalliset spanielit vietiin Venäjälle.[5]

1980-luvun alussa pienriistaa oli niin paljon, että pienikokoisista metsästyskoirista kiinnostuttiin uudelleen, ja spanielit koettiin parhaiksi kyseiseen työhön. Tuolloin tieteilijä, metsästäjä ja koirankasvattaja tri Andrzej Krzywinski vieraili laajoilla alueilla entisen Puolan kuningaskunnan itäisillä rajamailla. Matkoillaan hän osallistui monesti paikalliseen metsästykseen, ja samalla hän huomasi käyttötyyppiset spanielit, jotka muistuttivat kovasti vanhaa puolalaista rotua. Palattuaan kotiseudulleen hän alkoi etsiä – etenkin metsästysominaisuuksien kannalta – sopivaa jalostusmateriaalia.[5]

1990-luvulla alkaneen jalostusohjelman päätavoitteet ovat keskittyneet työkykyyn, luonteeseen, metsästysominaisuuksiin ja ulkomuotoon. Koiran tulee kyetä työskentelemään niin pelloilla, niityillä, mudassa kuin vedessäkin.[4]

Kuuluisimpiin yksilöihin lukeutuvat Alka, Brudas, Dubelt, Kawka, Kos-Kolowin, Leon, Lulu, Pestka ja Slonka z Szerokiego Boru -kennelistä. Nykyisin Puolassa on noin 500 rekisteröityä rodunedustajaa. Lisäksi niitä käytetään metsästykseen myös Venäjällä, Liettuassa ja Alankomaissa.[5]

  1. Puolanmetsästysspanieli KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä. Suomen Kennelliitto. Viitattu 8.11.2023.
  2. Puolanmetsästysspanieli: Clever Hilla z Krainy Bocianich Gniazd. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Haettu 1.11.2022.
  3. Puolanmetsästysspanieli: Tuonnit 1.1.2023-30.10.2023. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto. Haettu 8.11.2023.
  4. a b c d Wstepny Wzorzec Rasy Polskiego Spaniela Mysliwskiego (Arkistoitu – Internet Archive). Polski Spaniel Myśliwski.
  5. a b c d Lakomik-Kaszuba, Gabriela. Psy Ras Polskich Wczoraj i Dzis - Polish Native Dog Breeds of Yesterday and Today, s. 29, 31. Zwiazek Kynologiczny w Polsce.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]