Puntmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyvaltiota. Historiallisesta Puntin maasta on oma artikkeli.
Puntmaa
lippu
lippu vaakuna

Valtiomuoto tasavalta
presidentti Abdiwali Mohamed Ali
Pääkaupunki Garoowe
Muita kaupunkeja Bosasso (suurin)
Väkiluku () noin 2,4 milj. (sijalla ?)
Valuutta Somalian šillinki (SOS)
Aikavyöhyke EAT (UTC+3)
Itsenäisyys
– Autonomia julistettu
1998
Lyhenne
Kansainvälinen
suuntanumero		 +252

Puntmaa eli virallisesti Somalian osavaltio Puntmaa on autonominen valtio Somalian koillisnurkassa. Nimensä se on saanut muinaisten egyptiläisten Puntmaaksi kutsuman alueen mukaan. Puntmaa julistautui autonomiseksi valtioksi vuonna 1998, mutta esimerkiksi Somalimaasta poiketen se ei ole kuitenkaan pyrkinyt täyteen itsenäisyyteen. Alue on välttynyt Etelä-Somalian laajoilta levottomuuksilta, mutta Puntmaa on kahakoinut Somalimaan kanssa rajoistaan. Puntmaan asukasluku on arviolta 2,4 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Garoowe.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Majerteenien sulttaanikunnan aikainen linnoitus.

Nimi Puntmaa on muinaisten Egyptiläisten nimitys alueelle, jonne tehtiin retkiä aromaattisen pihkan takia.[1] 1600-luvun ja 1800-luvun välillä nykyisen Puntmaan alue kuului Majerteenien sulttaanikuntaan, jolla oli merkittävä asema alueen kaupassa. Vuosina 1888–1889 Majerteenista ja läheisestä Hobyon sulttaanikunnasta tuli Italian protektoraatteja, jotka yhdistettiin Italian Somaliaan 1920-luvulla. Somalia itsenäistyi vuonna 1960 ja uuteen valtioon liitettiin myös Brittiläinen Somalimaa.[2]

Tappiot alun perin suositussa Ogadenin sodassa Etiopiaa vastaan nostattivat tuolloin Somaliaa hallinneen kenraali Siad Barren vastaista mielialaa. Huhtikuussa 1978 somalialaiseen Majerteen-klaaniin kuuluneet sotilasjohtajat yrittivät vallankaappausta, jonka epäonnistuttua osa heistä pakeni Etiopian puolelle, jossa perustettiin Somalian pelastuksen demokraattinen rintama. Sen mallin mukaan perustettiin myös Somalian kansallinen liike, joka vaikutti sittemmin Somalimaassa. Liikkeet saivat tukea Etiopialta vuoteen 1988 saakka, jolloin Siad Barre ja Etiopian Mengistu Haile Mariam solmivat lopulta maidensa suhteet normalisoineen rauhansopimuksen, johon liittyi avun lopettaminen molempien maiden tukemille asejoukoille. Tilanne oli uhkaava Etiopiasta käsin toimiville somalialaisille järjestöille, jotka olivat saaneet aiemmin Etiopian tukea. Somalian kansallinen liike aloittikin hyökkäyksen Pohjois-Somaliaan, mikä johti puolestaan täysimittaiseen Somalian sisällissotaan vuoden 1988 aikana.[3]

Valtion rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkään Puntmaan politiikassa vaikuttanut Abdullahi Yusuf.

Somalian kansallisen liikkeen voittaessa lopulta Siadin joukot Somalimaassa Somalian pelastuksen demokraattinen rintama vapautti nykyisen Puntmaan alueen vuoteen 1991 mennessä. Muualla Somaliassa valtaan nousivat islamilaiset fundamentalistit. Al-Ittihad al-Islamin taistelijat pyrkivät valtaan myös Bosassossa, mutta täällä heidän yrityksensä kukistettiin. Puntmaassa alkoi kokeilu valtion rakentamisesta. Alue sai tukea Majerteen-klaanin älymystöltä, joista monet palasivat alueelle ulkomailta. Julkisia palveluja pyrittiin palauttamaan, mutta nykyaikaisten hallintojärjestelmien puutteessa paikallisten suvunvanhempien valta lisääntyi ja virkamiesten asemat täytettiin sukusuhteiden perusteella.[4] Elokuussa 1998 Puntmaa julistettiin autonomiseksi valtioksi.[2] Puntmaalle ei kuitenkaan haluttu vaatia täyttä itsenäisyyttä. Monet Majerteen-klaanin jäsenistä asuivat Etelä-Somaliassa ja Puntmaan vaikuttajat halusivat ehkä myös mahdollistaa osuutensa valtakilpailusta koko Somaliassa.[4]

Puntmaa oli myös sisäisesti hajanainen sissiarmeijan johtaja Abdullahi Yusufin ja Somalian poliisivoimien entisen päällikön Muhammad Abshirin kilpaillessa vallasta. Abdullahi valitutti itsensä presidentiksi maaliskuussa 1998, mutta Muhammad ei hyväksynyt vaalien tulosta. Hänen virkakautensa päättyi vuonna 2001, mutta hän kieltäytyi luovuttamasta valtaa. Kannattajineen hän hyökkäsi Bosasson lentokentälle elokuussa samana vuonna, jossa hyökkäys kuitenkin torjuttiin. Abdullahi väitti Puntmaan päätyneen islamistien käsiin ja sai näin tukea Etiopialta ja Yhdysvalloilta. Marraskuussa valittiin uudeksi presidentiksi Jama Ali Jama, jolta Abdullahi kaappasi vallan vuonna 2002. Hänen seuraajakseen valittiin vuonna 2005 Mahamud Muse Adde. Tällä välin Somalian väliaikaisen liittohallituksen presidentiksi noussut Abdullahi jatkoi ongelmien tuottamista seuraajansa kaudella. Vuonna 2007 Puntmaa kahakoi Jemenin kanssa jemeniläisten kalastajien oikeuksista ja kesäkuussa Yhdysvallat pommitti Bargalia kaupungin ympäristöä, jonne al-Qaidan taistelijoiden sanottiin tehneen maihinnousun. Maata vaivasi myös hyperinflaatio.[4] Vuonna 2014 valitun presidentti Abdiweli Mohamed Alin kaudella Puntmaalla on taisteltu ääri-islamilaista al-Shabaab-liikettä vastaan.[2]

Puntmaa tuli tunnetuksi Somalian merirosvojen keskuksena. Merirosvoudella on ollut tärkeä osa paikallisessa taloudessa. Kytköksissä siihen olivat myös Puntmaan virkakoneiston vaikuttajat. YK:n tarkkailijaryhmä sanoikin vuonna 2010, että Puntmaa oli vaarassa ajautua rikollisvaltioksi.[5] Merirosvous oli huipussaan vuosien 2005 ja 2012 välillä, mutta sen merkitys on vähentynyt kansainvälisen laivasto-operaation lähivesillä.[2]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Garoowe on Puntmaan hallinnollinen pääkaupunki, mutta sen taloudellinen pääkaupunki on Bosasso. Puntmaan nykyinen presidentti Abdiweli Mohamed Ali valittiin virkaansa vuonna 2014. Hän on Somalian ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen ja toimi myös Somalian pääministerinä vuosina 2011-2012.[2]

Puntmaa julistautui autonomiseksi valtioksi Majerteen-klaanin kokouksessa vuonna 1998, mutta se pidättäytyi kuitenkin julistamasta täyttä itsenäisyyttä.[6] Maa on kytkenyt itsensä Somalian keskushallintoon etenkin klaanisiteiden takia.[7] Virallisesti valtioon onkin viitattu nimellä Somalian Puntmaan valtio.[8]

Puntmaa on kiistellyt naapurinsa Somalimaan kanssa Soon, Sanaagin ja Caynin alueiden omistuksesta. Osa Somalimaahan kuuluvista alueista on darodilaisten klaanien asuttamaa.[7] Kiistellyllä rajalla on käyty myös aseellisia yhteenottoja.[9]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moskeija Bosassossa.

Puntmaan asukasluku on arviolta noin 2,4 miljoonaa.[2] Koillista Somaliaa eli nykyistä Puntmaata ovat asuttaneet darodit, joita asuu myös esimerkiksi Koillis-Keniassa ja Etiopian Ogadenin alueella. Darodit ovat yksi somalien kuudesta pääryhmästä. Darodit käsittää useita eri klaaneja, jotka ovat kuudesta pääryhmästä suurimpia ja laajimmille levittäytyneitä.[10] Puntmaassa darodilaisiin klaaneihin kuuluvat Majerteenit, joiden lisäksi etenkin Somalimaan vastaisella rajalla asuu samaan tapaan darodilaisia Dulbahante ja Warsangali-klaanien jäseniä.[8] Puntmaan pääasialliset kielet ovat somalia ja arabia ja sen valtauskonto on islam.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lewis, Ioan: Somalia ja Somalimaa. Suomentanut Sundström, Leif. Gaudeamus Helsinki University Press, 2008. ISBN 978-952-495-327-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lewis 2008, s. 103
  2. ↑ a b c d e f g Puntland profile BBC News. BBC. Viitattu 17.6.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Lewis 2008, s. 74-77
  4. ↑ a b c Lewis 2008, s. 102-108
  5. ↑ Lewis 2008, s. 109-110
  6. ↑ Lewis 2008, s. 135
  7. ↑ a b Lewis 2008, s. 108
  8. ↑ a b Lewis 2008, s. 103
  9. ↑ Dozens killed in clashes between two Somali regions in land dispute Reuters. Viitattu 17.6.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Lewis 2008, s. 18

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puntmaa&oldid=22545747”