Punasolmukki
| Punasolmukki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: | Solmukit Spergularia |
| Laji: | rubra |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Punasolmukki (Spergularia rubra, myös Spergula rubra) on pienikokoinen, monenlaisissa kulttuuriympäristöissä tavattava kasvi. Suomessa lajia voi tavata suurimmassa osaa maata.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi-, kaksi- tai monivuotinen punasolmukki kasvattaa 5–15 cm korkean rennon tai kohenevan varren, joka on tyvestä enintään hieman puutunut. Kasvi on harmaanvihreä ja usein nystykarvainen. Sen pääjuuri on hoikka tai vankahko. Lehdet ovat tasasoukkia, otakärkisiä, ja muista Suomessa tavattavista solmukeista poiketen ne eivät ole möyheitä. Kalvomaiset korvakkeet ovat suikeita ja pian tyvestäkin erillisiä. Lehtihangoissa on lyhytnivelvälisiä haaroja. Kukat ovat punaisia, verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä, teriön ollessa noin verhiön pituinen tai hieman lyhyempi. Terälehdet ovat kauttaaltaan kirkkaanpunaisia ja kooltaan 3–4 mm pitkiä. Verholehdet ovat puikeita, suippoja ja 3–4,5 mm pitkiä. Punasolmukki kukkii Suomessa kesä-syyskuussa. Kasvin siemenet kypsyvät kolmiliuskaisesti aukeavissa kodissa. Siemenet ovat palteettomia.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punasolmukki on yleinen laji lähes koko Euroopassa. Laji puuttuu Islannista, Fennoskandian keski- ja pohjoisosista sekä Venäjän pohjois- ja itäosista. Punasolmukkia kasvaa yleisenä myös Pohjois-Afrikassa Marokossa, Algeriassa ja Tunisiassa. Satunnaisemmin lajia tavataan myös monin paikoin muualla Afrikassa, Aasiassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[3] Suomessa punasolmukki on muinaistulokas. Laji on yleinen Etelä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikkoseuduilla aina Tornioon saakka. Keski- ja Itä-Suomessa sitä tavataan harvemmin. Lapista lajista tunnetaan vain yksittäisiä kasvupaikkoja.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punasolmukki kasvaa monenlaisissa ihmisen muokkaamissa avoimissa kulttuuriympäristöissä. Lajia voi tavata pihoilla, kyläpientareilla ja -kallioilla, kaduilla, rata- ja lastausalueilla, sorakentillä, tienpientareilla, hietikoilla ja joutomailla.[1][5] Punasolmukki kestää hyvin tallaamista ja saattaa muodostaa sopivilla kasvupaikoilla suuria kasvustoja.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsinki 1998.
- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 117.
- ↑ Lutukka 21/2005, s. 47.
- ↑ Den virtuella floran: Rödtnarv (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 25.7.2012.
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Punasolmukin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 25.7.2012.
- ↑ Helsingin kasvit 1998, s. 64.
- ↑ Oulun kasvit 2005, s. 391.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2011: Punasolmukin levinneisyys Suomessa
- Luontoportti: Punasolmukki (Spergularia rubra)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Spergularia rubra - punasolmukki
- ITIS: Spergularia rubra (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Spergularia rubra (englanniksi)
- Flora of China: Spergularia rubra (englanniksi)