Punarintanakkeli
| Punarintanakkeli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Nakkelit Sittidae |
| Suku: | Nakkelit Sitta |
| Laji: | krueperi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sitta krueperi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Punarintanakkeli (Sitta krueperi) on nakkelien sukuun kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 12,5 cm, siipien kärkiväli 21–23 cm ja paino 10–14 g. Punarintanakkeli on pienempi kuin pähkinänakkeli, jota se paljon muistuttaa. Eroina ovat muun muassa punarintanakkelin musta päälaki, punertava rintavyö, selkeä valkoinen silmäkulmajuova, joka jatkuu otsan poikki, ja pitempi nokka. Sukupuolet ovat lähes samannäköisiä, joskin naaran värit ovat hieman himmeämmät ja sen päälaella on mustaa vähemmän. Nuori lintu on kauttaaltaan vanhaa himmeämpi.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarintanakkeli elää Euroopassa vain Kreikassa Lesboksen saarella muutaman kymmenen parin voimin. Turkissa elää 60 000–120 000 paria, Georgiassa ja eteläisellä Venäjällä 20 000–50 000 paria. Lajin kokonaispopulaatio on noin 80 000–170 000 paria. Punarintanakkeli on viime vuosina taantunut voimakkaasti etenkin Turkin rannikoilla, missä turistien palvonnan tieltä kaadetaan jatkuvasti lajille elintärkeitä metsiä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, osa kannasta siirtyy talveksi alemmas vuorenrinteille. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punarintanakkelit asuvat enimmäkseen vuoristometsissä, joiden puulajikoostumus vaihtelee alueittain. Sitä tavataan tavallisimmin yhden-kahden kilometrin korkeudella, joskus 2,5 kilometriin saakka. Paikoin laji asutta myös vuorenjuurten metsiä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punarintanakkelin pesä on tavallisesti lehtipuun kolossa melko korkealla, erään tutkimuksen mukaan keskimäärin 11,7 metrin korkeudessa. Nakkelinaaras kovertaa yleensä pesäkolon itse koiraan toisinaan autellessa. Joskus pari käyttää vanhaa tikankoloa. Naaras munii tavallisesti viisi tai kuusi munaa, joita se hautoo noin 15 päivää. Poikasia ruokkivat sekä naaras että koiras, mutta vain naaras lämmittää niitä. Poikaset lähtevät pesästä 16–19 päivän ikäisinä. Laji pesinee vain kerran kesän aikana.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäaikaan nakkelit syövät pääasiassa pieniä selkärangattomia. Syksyllä ja talvella nakkelit syövät varsinkin havupuiden siemeniä. Poikasia ruokitaan vain eläinravinnolla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perrins, C. M. (toim.) 1993: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VII, Flycatchers to Shrikes. - Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857510-6
- Tomi Muukkosen ottama kuva
- ITIS: Sitta krueperi (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Sitta krueperi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.4.2016. (englanniksi)