Pseudomorfiini
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Pseudomorfiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (5α,6α)-2-[(5α,6α)-3,6-dihydroksi-17-metyyli-7,8-didehydro-4,5-epoksimorfinaani-2-yyli]-17-metyyli-7,8-didehydro-4,5-epoksimorfinaani-3,6-dioli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
CN1CCC23C4C1CC5=C2C(=C(C(=C5)C6=CC7=C8C (=C6O)OC9C81CCN(C(C7)C1C=CC9O)C)O)OC3C(C=C4)O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C34H36N2O6 |
| Moolimassa | 568,66 g/mol |
| Sulamispiste | >225 °C |
Pseudomorfiini (nimenä myös oksidimorfiini (oxydimorphine) tai dehydromorfiini) oopiumissa esiintyvä epäpuhtaus, morfiinin luonnollinen dimeeri. Sen löysi ensimmäisenä Pelletier vuonna 1835.[1]
Yhdistettä voidaan syntetisoida morfiinista hapettavalla dimerisaatiolla kaliumferrisyanidin avulla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A. K. Balls: Concerning Pseudomorphine. J. Biol. Chem, 1927, 71. vsk, s. 537-542. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Bentley, K. W.; Dyke, S. F.: 512. The structure of pseudomorphine. J. Chem. Soc., 1959, s. 2574. doi:10.1039/JR9590002574