Dimeeri
Dimeeri on yhdiste, joka koostuu kahdesta identtisestä tai samankaltaisesta molekyylistä. Siinä kaksi monomeeriä on liittynyt toisiinsa sidoksella, joka voi olla joko vahva tai heikko.
Orgaanisessa kemiassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Molekyyliset dimeerit muodostuvat usein kahden identtisen osan reaktiolla esim.: 2A → A–A. Tässä esimerkissä monomeeri ”A” dimerisoituu muodostaen dimeerin ”A–A”.
Etikkahappo muodostaa dimeerejä kaasuna, sen monomeerit yhdistyvät toisiinsa vetysidoksella. Sopivissa olosuhteissa suurin osa molekyyleistä, joissa on OH-ryhmä, muodostavat dimeerejä, kuten vesi-dimeeri.
Disyklopentadieeni on epäsymmetrinen dimeeri, joka on muodostunut kahdesta syklopentadieeni-molekyylistä Diels–Alder-reaktiossa. Kuumennettaessa se hajoaa retro-Diels–Alder-reaktiossa muodostaen kaksi identtistä monomeeriä:
- C10H12 → 2 C5H6
Termiä homodimeeri käytetään, kun molekyylit ovat täysin identtisiä (esim. A–A) ja heterodimeeri kun ne eroavat toisistaan (esim. A–B). Dimerisaatin vastakohtaa sanotaan dissosiaatioksi.
Lääketieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: D-dimeeri
D-dimeeri on fibriinin hajoamistuote, jota vapautuu verenkiertoon kun fibriinin aiheuttama verihyytymä hajoaa. Sen nimi johtuu siitä, että se sisältää kaksi ristiinlinkittynyttä fibrinogeenin palasta. Se on mitattavissa oleva arvo ja kertoo verihyytymien olemassaolosta.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Adam SS, Key NS, Greenberg CS: D-dimer antigen: current concepts and future prospects. Blood, 2009, 113. vsk, nro 13, s. 2878–2887. PubMed:19008457 doi:10.1182/blood-2008-06-165845 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dimeeri Wikimedia Commonsissa
