Prefab Sprout
| Prefab Sprout | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1977– |
| Tyylilaji |
indie rock Synthpop Sophisti-pop |
| Kotipaikka | Witton Gilbert, Iso-Britannia |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Paddy McAloon, laulu, kitara, piano |
| Entiset jäsenet |
Wendy Smith, laulu (1982-97) |
| Levy-yhtiö | |
Prefab Sprout on brittiläinen pop rock -yhtye, jonka perustivat Paddy ja Martin McAloon vuonna 1977 Witton Gilbertin kylässä County Durhamissa.[1] Yhtyeen neljä albumia on ollut kymmenen myydyimmän albumin joukossa Yhdistyneen kuningaskunnan albumilistalla, ja sen johtajaa Paddy McAloonia on sanottu yhdeksi aikansa lahjakkaimmista lauluntekijöistä.[2]
Yhtyeen vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prefab Sproutin juuret ovat McAloonin veljesten vuonna 1975 perustamassa coveryhtyeessä, joka soitti myös Paddy McAloonin ensimmäisiä kappaleita. Nimi Prefab Sprout otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977. Paddy McAloon oli teini-iässään keksinyt nimen, joka oli sekoitus teknisiä (prefab=ennaltavalmistettu) ja orgaanisia (sprout=verso) elementtejä, ja joka ei antaisi kuulijalle mitään ennakkoasenteita musiikin itsensä suhteen. Debyyttisingle "Lions in my Own Garden (Exit Someone)" ilmestyi huhtikuussa 1983. Tätä ennen yksi bändin faneista, Wendy Smith, oli liittynyt taustalaulajaksi.[1] Vuonna 1984 ilmestyi debyyttialbumi Swoon, jossa oli nähtävissä McAloonin taipumus monimutkaisiin laulurakenteisiin ja kryptisiin sanoituksiin.[2] Rumpali Neil Conti liittyi yhtyeeseen tämän jälkeen.
Vuoden 1985 Steve McQueen (Yhdysvalloissa nimeltään Two Wheels Good) nousi Britannian albumilistalla sijalle 21, ja sitä myytiin platinalevyn verran. Albumin tuotti Thomas Dolby, joka lisäsi useita syntetisaattorikerroksia yhtyeen ennen kitaravoittoiseen soundiin. Hän loi yhtyeelle uuden mallin, jota myöhemmätkin albumit tulisivat osittain noudattamaan. Steve McQueen on musiikkikriitikoiden keskuudessa vieläkin arvostetuin Prefab Sprout -albumi, ja siltä löytyvä "When Love Breaks Down" on kenties yhtyeen tunnetuin kappale. Yhtye äänitti kolmannen albuminsa, riisutunoloisen Protest Songsin nopeasti tämän perään, mutta levy-yhtiö CBS hyllytti sen "When Love Breaks Downin" menestyksen takia. Albumi julkaistiin lopulta vuonna 1989. Steve McQueenin seuraajana julkaistiin sen sijaan From Langley Park to Memphis (1988), joka nousi albumilistan sijalle 5.[1]
Vuonna 1990 julkaistu, Thomas Dolbyn tuottama Jordan: The Comeback oli 19 kappaleen mittainen eepos, joka voidaan nähdä löyhästi teemoiteltuna, Paddy McAloonin vakioteemoja julkisuutta ja uskonnollisuutta käsittelevänä konseptialbumina.[3] Tämän jälkeen McAloon tarjosi yhtyeen levy-yhtiö CBS:lle demoaan albumista Let's Change the World with Music, joka jäi kuitenkin tuolloin julkaisematta.[1] McAloon on 1990-luvun alusta eteenpäin äänittänyt demomuotoon useita albumeita, joita hän ei kuitenkaan ole julkaissut, vaan ne ovat jääneet muulta maailmalta kuulematta lähipiiriä lukuun ottamatta. Näihin albumeihin lukeutuvat muun muassa fiktiivisestä sankarista kertova Zorro the Fox, maapallon historian kattava 30-kappaleinen Earth: The Story So Far ja Michael Jacksonin elämästä kertova, vuonna 1995 demottu Behind The Veil.[4] 1990-luvulla Paddy McAloonin laulut ilmestyivätkin pääasiassa muuten kuin Prefab Sprout -nimen alla: tunnetuimpia näistä ovat Jimmy Nailin levyttämät, Krokotiilikengät-televisiosarjaan sävelletyt kappaleet sekä Sydän paikallaan -televisiosarjan tunnuskappale.
Jordan: The Comebackin seuraaja ilmestyi vuonna 1997 nimellä Andromeda Heights. Albumi nousi brittilistan sijalle 7. Neil Conti oli jättänyt yhtyeen, ja levyn julkaisun jälkeen näin teki myös Wendy Smith. Vuonna 2001 McAloonit julkaisivat albumin The Gunman and Other Stories, joka koostui pääasiassa Paddy McAloonin muille artisteille (kuten Cherille ja Jimmy Nailille) tekemistä kappaleista. Vuonna 2003 Paddy McAloonilta ilmestyi ensimmäinen sooloalbumi I Trawl the Megahertz, joka poikkeaa Prefab Sproutin tuotannosta olemalla pääosin instrumentaalinen teos.[1] Albumi syntyi reaktiona hänen pahenevaan silmäsairauteensa, joka johti melkein sokeutumiseen.[5] McAloon oli jo lopettanut lavaesiintymiset, sillä häntä myös vaivaava Ménièren tauti on johtanut merkittäviin kuulo-ongelmiin. Tästä huolimatta vuonna 2007 ilmestyi akustinen versio Steve McQueenista alkuperäisen albumin uudelleenjulkaisun bonusraitoina, ja vuonna 2009 Let's Change the World with Music julkaistiin lopulta miltei alkuperäisessä demomuodossaan. Prefab Sproutin yhdeksäs studioalbumi Crimson/Red julkaistiin 7. lokakuuta 2013. Kaikki levyn sävellykset ja tekstit ovat Paddy McAloonin käsialaa, hän on myös soittanut kaikki instrumentit.
Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Suluissa julkaisuvuosi ja sijoitus Ison-Britannian albumilistalla.)
- Swoon (1984; UK #22)
- Steve McQueen (1985; UK #21)
- From Langley Park to Memphis (1988; UK #5)
- Protest Songs (1989, äänitetty 1986. UK #18)
- Jordan: The Comeback (1990; UK #7)
- The Best of: A Life of Surprises (1992; UK #3)
- Andromeda Heights (1997; UK #7)
- 38 Carat Collection (1999; UK #95)
- The Gunman and Other Stories (2001; UK #60)
- I Trawl the Megahertz (2003, Paddy McAloonin sooloalbumi. UK #54)
- Let's Change the World with Music (2009, äänitetty 1992-93. UK #39)
- Crimson/Red (2013; UK #15)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Prefab Sprout - About Viitattu 11. huhtikuuta 2010
- ↑ a b Mason, Stewart: Allmusic.com: Prefab Sprout Viitattu 11. huhtikuuta 2010
- ↑ Ankeny, Jason: Allmusic.com - Jordan: The Comeback Viitattu 11. huhtikuuta 2010
- ↑ Prefab Sprout - Discography Viitattu 11. huhtikuuta 2010
- ↑ Brown, Glyn: Paddy McAloon: Light and Darkness (Independent, 4. kesäkuuta 2003) Viitattu 11. huhtikuuta 2010