Bratislava

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pozsony)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bratislava
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Bratislava

Koordinaatit: 48°08′41″N, 17°06′46″E

Valtio Slovakia
Alue (kraj) Bratislavan alue
Hallinto
 – Pormestari Matúš Vallo
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 367,584 km²
 – Metropolialue 2053 km²
Korkeus 126–514 m
Väkiluku (2021) 475 000
 – Väestötiheys 1 157 as./km²
 – Metropolialue 600 000
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 8XX XX
Suuntanumero(t) 421-2









Bratislava sijaitsee Tonavan varrella.

Bratislava /ˈbracislaʋa/ (ent. Prešporok, saks. Pressburg, unk. Pozsony) on Slovakian pääkaupunki. Bratislavassa oli vuoden 2021 alussa 475 000 asukasta, ja se on väkiluvultaan maan suurin kaupunki.[1][2] Bratislava sijaitsee Slovakian lounaisosassa Tonavan varrella. Sillä on yhteinen raja kahden naapurivaltion, Itävallan ja Unkarin, kanssa. Kyseessä on ainoa itsenäisen valtion pääkaupunki, jolla on maarajaa kahden toisen valtion kanssa.[3][4][5]

Bratislava on Slovakian poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus. Siellä on Slovakian presidentin, parlamentin ja hallituksen toimitilat ja useita yliopistoja, teattereita, museoita ja muita merkittäviä kulttuuri-, talous- ja oppilaitoksia. Myös monien suurten yritysten pääkonttoreita on Bratislavassa.

Bratislava tunnettiin pitkään saksalaisella nimellään Pressburg. Sen historiaan ovat vaikuttaneet useat eri kansat, kuten saksalaiset, tšekit, unkarilaiset, juutalaiset ja slovakit. Kaupunki oli Unkarin kuningaskunnan, joka oli osa laajempaa Habsburgien imperiumia, pääkaupunki vuosina 1536–1784 [6][7]. Kaupungista tuli 1800-luvulla slovakkien kansallisliikkeen keskus, ja useat merkittävät slovakialaiset, kuten Milan Rastislav Štefánik ja Alexander Dubček, ovat asuneet kaupungissa.

Bratislava on ollut Turun ystävyyskaupunki vuodesta 1976.[8]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Brezalauspurc Salzburgin vuosikirjoissa, joissa kerrotaan baijerilaisten ja unkarilaisten taisteluista Bratislavan linnan luona vuonna 907.[9] Linna oli nimetty todennäköisesti joko kuningas Svätopluk I:n kolmannen pojan Predslavin tai paikallisen Braslav-nimisen aatelisen mukaan.[10][11] Nimi esiintyy myös muodoissa Braslava tai Preslava Unkarin kuningas Tapani I:n lyömissä rahoissa vuoden 1000 tienoilla. Myöhemmin keskiajalla kaupungin nimeksi vakiintui saksaksi Pressburg.[12][13] Vaikka se oli virallinen nimi vuoteen 1919 asti, slovakit kutsuivat kaupunkia nimellä Prešporok ja unkarilaiset Pozsony[13] (ennen 1800-lukua Posony). Yhä käytössä oleva unkarilainen nimi saattaa olla peräisin 1000-luvulta Bratislavan linnan Božaň-nimiseltä hallitsijalta.[14] Lisäksi renessanssiajalla kaupunkia kutsuttiin asiakirjoissa nimellä Istropolis, "Tonavan kaupunki" muinaiskreikaksi.lähde?

Kaupungin nykyinen nimi Bratislava on peräisin vuodelta 1837, jolloin slavistiikan tutkija Pavel Jozef Šafárik rekonstruoi vanhojen nimien perusteella muodon Břetislaw[10]. Hän uskoi sen juontuvan Böömin hallitsijasta Břetislav I:stä. Nimeä käyttivät ensimmäisen kerran slovakkien kansallisliikkeen jäsenet vuonna 1844 muodossa Bratislav.[10] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ei-slovakit yrittivät nimetä kaupungin "Wilsonin kaupungiksi" (slovakiksi Wilsonovo Mesto) Yhdysvaltojen presidentin Woodrow Wilsonin mukaan, koska he halusivat estää kaupungin liittämisen Tšekkoslovakiaan. Ehdotus hylättiin, ja kaupungin virallinen nimi muutettiin muotoon Bratislava maaliskuussa 1919, jolloin kaupunki oli liitetty Tšekkoslovakiaan.[15][16]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bratislava sijaitsee Slovakian lounaisosassa, ja sillä on yhteinen raja sekä Itävallan että Unkarin kanssa. Matkaa Tšekin rajalle on 62 km ja Wieniin 60 km. Kaupungin pinta-ala on 367,58 km² , ja se on pinta-alaltaan Slovakian toiseksi suurin kaupunki Vysoké Tatryn jälkeen.[17] Tonava kulkee Bratislavan halki lännestä kaakkoon, ja Keski-Tonava alkaa Devínin portilta Bratislavan länsiosasta. Muita jokia ovat Morava, joka muodostaa kaupungin luoteisrajan ja laskee Tonavaan Devínissä, Pieni Tonava ja Vydrica, joka laskee Tonavaan Karlova Vesin osa-alueella.

Bratislavasta alkavat Pienet Karpaatit, jotka kuuluvat Karpaattien vuorijonoon, mutta myös Záhorien ja Tonavan alangot ulottuvat Bratislavaan asti. Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 140 metriä. Alavin kohta on Tonavan pinta, joka on keskimäärin 126 metrin korkeudella, ja korkein kohta Devínska Kobyla on 514 metrin korkeudella.[18]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bratislava sijaitsee pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä, ja siellä vallitsee mannerilmasto ja neljä selvästi erottuvaa vuodenaikaa. Kaupunki on usein tuulinen, ja kuumien kesien sekä kylmien ja kosteiden talvien välinen ero on suuri. Bratislava on yksi Slovakian lämpimimmistä ja kuivimmista paikoista.[19] Jotkin Bratislavan osat, erityisesti Devín ja Devínska Nová Ves, ovat alttiita Tonavan ja Moravan tulville.[20] Uusia tulvaesteitä rakennetaan molemmille rannoille.[21]

Bratislavan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1 3 9 14 19 23 26 23 18 13 6 2 ka. 13,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5 −3 −0 4 9 14 15 13 10 5 1 −2 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 30 40 30 30 50 70 60 60 30 40 50 50 Σ 540
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1
−5
3
−3
9
−0
14
4
19
9
23
14
26
15
23
13
18
10
13
5
6
1
2
−2
S
a
d
a
n
t
a 		30
40
30
30
50
70
60
60
30
40
50
50


Lähde: Weatherbase[22]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen biatec ja sen myöhempi jäljennös viiden korunan kolikossa.

Bratislavan alueella tiedetään olleen pysyvää asutusta nauhakeraamisen kulttuurin aikaan noin 5000 eaa. neoliittisella kaudella. Noin 200 eaa. kelttiläiset boijit perustivat ensimmäisen merkittävän asutuskeskuksen, oppidumin ja rahapajan, jossa lyötiin biatecin nimellä tunnettuja hopeakolikoita.[23] Alue oli Rooman vaikutuksen alla ensimmäiseltä vuosisadalta 300-luvulle ja kuului Limes Romanus -rajapuolustusjärjestelmään.[24] Roomalaiset toivat alueelle viininviljelyn ja aloittivat viininvalmistuksen perinteen, joka on säilynyt nykyaikaan saakka.[25]

Nykyisten slovakkien slaavilaiset esi-isät saapuivat seudulle kansainvaellusaikana 400- ja 500-lukujen välillä.[26] Slaavilaiset kapinoivat avaarien hyökkäyksiä vastaan ja perustivat Samon valtakunnan (623–658), joka on varhaisin tunnettu slaavien poliittinen yksikkö. 800-luvulla Bratislavan ja Devínin linnat olivat slaavilaisten Nitran ruhtinaskunnan ja Suur-Määrin valtion tärkeitä keskuksia.[27] Ensimmäinen tunnettu maininta kaupungista on vuodelta 907, jolloin Suur-Määri kukistui unkarilaisten hyökkäysten vuoksi.[28]

Bratislava (Pressburg) 1600-luvulla.

900-luvulla Bratislavan alue, josta myöhemmin tuli Pozsonyn maakunta, liitettiin Unkarin kuningaskuntaan. Se nousi keskeiseksi taloudelliseksi ja hallinnolliseksi keskukseksi valtakunnan rajalla.[29] Strategisen sijaintinsa vuoksi kaupunki joutui usein hyökkäysten ja taisteluiden kohteeksi, mutta sijainti merkitsi myös taloudellista kehitystä ja merkittävää poliittista asemaa. Unkarin kuningas Endre III antoi Bratislavalle sen ensimmäiset tunnetut kaupunginoikeudet vuonna 1291[30], ja vuonna 1405 kuningas Sigismund Luxemburgilainen julisti sen valtakunnankaupungiksi. Hän antoi vuonna 1436 kaupungille oikeuden käyttää omaa vaakunaa.[31] Vuonna 1465 Matias Corvinus perusti kaupunkiin silloisen Unkarin kuningaskunnan ainoan yliopiston nimeltä Universitas Istropolitana. Yliopiston toiminta lakkasi kuitenkin jo 1490-luvulla kuninkaan kuoleman jälkeen.lähde?

Osmanit voittivat Unkarin Mohácsin taistelussa vuonna 1526, ja sen jälkeen turkkilaiset piirittivät ja vaurioittivat Bratislavaa mutta eivät onnistuneet valloittamaan sitä.[32] Koska osmanit etenivät Unkarin alueelle, Bratislavasta tehtiin muun Unkarin uusi pääkaupunki 1536. Aluetta hallitsivat siitä eteenpäin Habsburgit, ja sen historiassa alkoi uusi aikakausi. Alue käsitti suunnilleen nykyisen Slovakian, Burgenlandin ja Länsi-Kroatian. Bratislavasta tuli kruunajaiskaupunki, siellä asuivat kuninkaat, arkkipiispat ja aateliset, ja sinne sijoitettiin kaikki tärkeät virastot. Pyhän Martinuksen katedraalissa kruunattiin vuosina 1536–1830 yksitoista kuningasta ja kuningatarta.[33] Siitä huolimatta 1600-lukua leimasivat Habsburgien vastaiset kansannousut, taistelut turkkilaisten kanssa, tulvat, kulkutaudit ja muut katastrofit.[34] Uskonpuhdistus alkoi 1500-luvun toisella puoliskolla ja sai kannattajia lähinnä kaupunkilaisten keskuudessa. Katolisia Habsburgeja vastaan puhkesi kapinoita, ja kaupungin asuinalueita tuhottiin. Kapinalliset valloittivat useita kertoja kaupungin ja linnan, jotka joutuivat aina uudestaan keisarillisten joukkojen haltuun. Kansannousujen kausi päättyi vuonna 1711 Szatmárin rauhan allekirjoittamiseen.[35]

Bratislava (Pressburg) piirroksessa vuodelta 1787.

Bratislava kukoisti 1700-luvulla Maria Teresian valtakaudella, jolloin siitä tuli nykyisen Slovakian ja Unkarin alueen suurin ja merkittävin kaupunki.[36] Väkiluku kolminkertaistui, ja kaupunkiin rakennettiin uusia palatseja, luostareita, asuintaloja ja katuja, sillä se oli alueen sosiaalisen elämän ja kulttuurin keskus.[37] Bratislavan merkitys alkoi kuitenkin hiipua Joosef II:n aikana, varsinkin kun Unkarin kruunu siirrettiin kaupungista Wieniin vuonna 1783, millä pyrittiin vahvistamaan Itävallan ja Unkarin välistä liittoa. Monet virastot muuttivat sen jälkeen Budaan, ja niitä seurasi suuri osa aatelistosta.[38] Bratislavasta tuli slovakkien nationalismin keskus: vuonna 1783 julkaistiin ensimmäinen slovakinkielinen sanomalehti, Presspurske Nowiny (Pressburgin uutiset), ja ensimmäinen slovakinkielinen romaani.[39]

Bratislavan historia liittyi 1800-luvulla kiinteästi Euroopan merkittäviin tapahtumiin. Itävallan ja Ranskan välillä somittu Pressburgin rauha allekirjoitettiin Bratislavassa 1805.[40] Napoleon I:n joukot tuhosivat Devínin linnan 1809, ja Bratislavan linna tuhoutui tulipalossa 1811.[41] Vuoden 1848 vallankumoukset saivat Ferdinand V allekirjoittamaan Priimaksen palatsissa niin sanotut maaliskuun lait, joihin kuului maaorjuuden lakkauttaminen.[42] Teollisuus kehittyi nopeasti 1800-luvulla, ja ensimmäinen hevosvetoinen rautatie nykyisen Slovakian ja Unkarin alueella rakennettiin Bratislavasta Svätý Juriin vuonna 1840, ja höyryvetureita käyttävä linja avattiin Wieniin 1848.[43] Kaupunkiin perustettiin uusia teollisuuslaitoksia, liikeyrityksiä ja muita laitoksia, esimerkiksi Slovakian ensimmäinen pankki vuonna 1842. Bratislavan ensimmäinen pysyvä Tonavan ylittävä silta Starý most rakennettiin vuonna 1891.[44]

Liittoutuneiden pommitusten aiheuttamaa tuhoa Apollo-yhtiön tehtaalla Bratislavassa syyskuussa 1944.

Ensimmäisen maailmansodan ja Tšekkoslovakian muodostamisen jälkeen 28. huhtikuuta 1918 Bratislava liitettiin uuteen valtioon kaupungin edustajien vastahakoisuudesta huolimatta.[45] Hallitseva unkarilainen ja saksalainen väestö yritti estää kaupungin liittämisen Tšekkoslovakiaan ja julisti sen vapaakaupungiksi. Tšekkoslovakian legioonat kuitenkin saapuivat kaupunkiin tammikuussa 1919.[45] Kaupungista tuli heti slovakkien poliittisten elinten ja järjestöjen keskuspaikka, ja sitä pidettiin parempana pääkaupunkina Slovakialle kuin Martinia tai Nitraa, koska sen taloudellinen merkitys oli suuri ja strateginen sijainti Tonavan rannalla hyvä.[46] Nimi Bratislava otettiin virallisesti käyttöön 27. maaliskuuta 1919.[47]

Vuonna 1938 Natsi-Saksa valtasi naapurimaan Itävallan Anschlussissa, ja myöhemmin samana vuonna saksalaiset miehittivät edelleen itsenäiset Petržalkan ja Devínin kauppalat etnisin perustein.[48][49] Bratislava julistettiin ensimmäisen itsenäisen Slovakian tasavallan pääkaupungiksi 14. maaliskuuta 1939, mutta uusi valtio joutui nopeasti natsien vaikutusvallan alle. Vuosina 1941–1942 ja 1944–1945 uusi Slovakian hallitus karkotti suurimman osan kaupungin noin 15 000 juutalaisesta,[50][51] joista suurin osa lähetettiin keskitysleireille.[52] Liittoutuneet pommittivat Bratislavaa, saksalaiset joukot miehittivät sen vuonna 1944 ja lopulta puna-armeija otti sen haltuunsa 4. huhtikuuta 1945.[48][53] Toisen maailmansodan lopussa Saksan viranomaiset olivat evakuoineet suurimman osan Bratislavan saksalaisista, joista muutama palasi kaupunkiin sodan jälkeen joutuakseen uudelleen karkotetuiksi Benešin asetusten nojalla.[54]

Nový Mostin silta ja Petržalka Bratislavan linnasta.

Kun kommunistinen puolue otti vallan käsiinsä Tšekkoslovakiassa helmikuussa 1948, kaupunki joutui osaksi itäblokkia. Siihen liitettiin uusia maa-alueita, ja sen väkiluku kasvoi huomattavasti. Pian 90 prosenttia kaupungin väestöstä oli slovakkeja. Bratislavaan rakennettiin suuria asuinalueita, joissa oli korkeita elementtitaloja, kuten Petržalka. Kommunistihallitus rakennutti myös uusia maamerkkejä, kuten Nový mostin sillan ja Slovakian radion pääkonttorin, joskus historiallisen kaupungin kustannuksella.

Kun Prahan kevään yritys liberalisoida kommunistihallintoa epäonnistui, Varsovan liiton joukot miehittivät Bratislavan. Pian sen jälkeen kaupungista tuli liittovaltioksi muutetun Tšekkoslovakian toisen osavaltion Slovakian sosialistisen tasavallan pääkaupunki. Bratislavan toisinajattelijat osallistuivat kommunismin kaatamiseen Bratislavan kynttilämielenosoituksessa vuonna 1988, ja kaupungista tuli kommunismin vastaisen samettivallankumouksen merkittävimpiä keskuksia.[55]

Samettieron jälkeen Bratislavasta tuli vuonna 1993 uuden Slovakian tasavallan pääkaupunki.[56] 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kaupungin talous on kukoistanut ulkomaisten investointien ansiosta. Bratislavassa on järjestetty myös useita tärkeitä kulttuurisia ja poliittisia tapahtumia, kuten George W. Bushin ja Vladimir Putinin huippukokous 2005.

Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bratislavan kaupunkikuvaa hallitsevat keskiaikaiset tornit ja loistokkaat 1900-luvun rakennukset, mutta kaupunki on kokenut suuria muutoksia 2000-luvun alun rakennusbuumin myötä.[57]

Kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bratislavan vanha kaupungintalo nähtynä keskusaukiolta.
Bratislava

Suurin osa Bratislavan historiallisista rakennuksista keskittyy vanhaankaupunkiin. Bratislavan vanha kaupungintalo on 1300–1400-lukujen rakennuskokonaisuus, jossa toimii nykyään Bratislavan kaupunginmuseo. Mikaelin portti on ainoa kaupungin keskiaikaisista linnoituksista jäljellä oleva kaupunginportti, ja se kuuluu kaupungin vanhimpiin rakennuksiin.[58] Lähistöllä on talo, jota on pidetty Euroopan kapeimpana.[59] Unkarin valtiopäivät kokoontuivat vuosina 1802–1848 vuonna 1756 valmistuneessa yliopiston kirjastossa.[60] Siellä tehtiin suuri osa Unkarin uudistuskauden merkittävimmistä lakiesityksistä, kuten maaorjuuden lakkauttaminen ja Unkarin tiedeakatemian perustaminen.[60]

Bratislavan historiallisen keskustalle leimallisia ovat barokkipalatsit. Grassalkovichin palatsi noin vuodelta 1760 on nykyään Slovakian presidentin asuntona, ja Slovakian hallituksella on toimitilansa entisessä Arkkipiispan kesäpalatsissa.[61] Vuonna 1805 Napoleon I ja Frans II allekirjoittivat neljännen Pressburgin rauhan Priimaksen palatsissa.[62] Myös jotkin pienemmät rakennukset, kuten säveltäjä Johann Nepomuk Hummelin syntymäkoti, ovat historiallisesti merkittäviä.

Bratislavan vanhakaupunki

Kaupungin huomattavimpia kirkkoja on goottilainen Pyhän Martinuksen katedraali, joka on rakennettu 1200–1500-luvuilla ja jossa Unkarin kuninkaat kruunattiin vuosina 1563–1830.[63] 1200-luvun fransiskaanikirkossa on pidetty ritariksi lyömistilaisuuksia.[64] Sinisenä kirkkona tunnettu Pyhän Elisabetin kirkko on rakennettu jugendtyyliin.

Bratislavan erikoisuus on maanalainen (aiemmin tosin maan päällä sijainnut) juutalaisen hautausmaan entistetty osa, jonne on haudattu muun muassa 1800-luvulla elänyt rabbi Moses Sofer. Hautausmaa on linnavuoren juurella lähellä raitiovaunutunnelin sisäänkäyntiä.[65] Bratislavan ainoa sotilashautausmaa on Slavín, joka avattiin vuonna 1960 Bratislavan vapautuksessa kaatuneiden puna-armeijan sotilaiden kunniaksi. Hautausmaalta avautuu hieno näköala kaupunkiin ja Pienille Karpaateille.[66][67]

Muita merkittäviä 1900-luvun rakennelmia ovat Tonavan ylittävä Nový most (suom. Uusi silta), jonka pylonissa on ufon muotoinen torniravintola, Slovakian radion kärjellään seisovan pyramidin muotoinen pääkonttori ja Kamzíkin televisiotorni. 2000-luvun alussa uudet rakennukset ovat muuttaneet Bratislavan kaupunkikuvaa. Rakennusbuumi on synnyttänyt kaupunkiin[68] uusia julkisia rakennuksia ja rakennelmia, kuten Most Apollo -sillan ja Slovakian kansallisteatterin rakennuksen,[69] sekä useita yksityisiä kiinteistöjä.

Bratislavan linna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bratislavan linna

Yksi kaupungin huomattavimmista rakennuksista on Bratislavan linna, joka on kukkulalla 85 metriä Tonavan yläpuolella. Kukkula on ollut asuttuna kivi- ja pronssikausien vaihteesta saakka.[70] Paikalla on ollut kelttiläisten oppidum, Rooman Limesin linnoitus, slaavien linnoitus ja Suur-Määrin poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen keskus.[71] Kivinen linna rakennettiin vasta 900-luvulla, jolloin alue kuului Unkarin kuningaskuntaan. Siitä tuli goottilainen linnoitus Sigismund Luxemburgilaisen aikaan 1430, renessanssilinna vuonna 1562,[72] ja 1649 se kunnostettiin barokkityyliin. Kuningatar Maria Teresian aikana linna oli loistokas, mutta se tuhoutui vuonna 1811 ja oli raunioina 1950-luvulle saakka,[73] jolloin se entistettiin pääasiassa Maria Teresian ajan tyyliin.

Devínin linna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Devínin linna

Raunioitunut Devínin linna sijaitsee Devínissä kalliolla, jonka luona Itävallan ja Slovakian rajan muodostava Morava laskee Tonavaan. Se on yksi Slovakian tärkeimmistä arkeologisista kohteista. Paikalla on linnan historiaa esittelevä museo.[74] Devínin linna oli Suur-Määrin ja varhaisen Unkarin tärkeä rajalinnoitus, ja se on slovakkien ja slaavien historian merkittävä symboli. Napoleonin joukot tuhosivat sen vuonna 1809.[75]

Rusovce

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rusovcen kartano englantilaisine puistoineen sijaitsee Rusovcen osa-alueella. Se rakennettiin 1600-luvulla ja muutettiin englantilaistyyppiseksi uusgoottilaiseksi kartanoksi vuosina 1841–1844.[76] Rusovcessa on myös roomalaisen sotilasleirin Gerulatan rauniot. Leiri oli osa Rooman valtakunnan Limes-järjestelmää, ja se oli käytössä 1.– 3. vuosisadalla.[77]

Puistot ja järvet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Janka Kráľin puisto Petržalkassa, Euroopan vanhin julkinen puisto.

Koska Bratislava sijaitsee Pienten Karpaattien juurella ja Tonavan tulvatasangon joenvarsilehtojen alueella, kaupungissa on metsiä keskustankin lähistöllä. Bratislavan julkisten viheralueiden kokonaispinta-ala on 46,8 km² eli 110 m² asukasta kohden.[78] Kaupungin suurin puisto on Horskýn puisto (suom. vuoripuisto) vanhassakaupungissa. Lesnýn puisto (suom. metsäpuisto) sijaitsee Pienillä Karpaateilla. Sen pinta-ala on 27,3 km², ja 96 prosenttia sen alueesta on metsää. Puistossa on alkuperäisiä kasveja ja eläimistöä, kuten mäyriä, kettuja ja mufloneita. Tonavan oikealla rannalla Petržalkassa on Janko Kráľin puisto, joka on perustettu 1774–1776 ja on Euroopan ensimmäinen julkinen puisto.[79] Uutta kaupunkipuistoa suunnitellaan Petržalkaan Malý Draždiakin ja Veľký Draždiakin järvien väliin.

Bratislavan eläintarha sijaitsee Mlynská dolinassa Slovakian television pääkonttorin lähellä. Vuonna 1960 perustetussa eläintarhassa on 152 eläinlajia, joihin kuuluu harvinainen valkoinen leijona. Tonavan rannalla on Comenius-yliopistoon kuuluvat kaupungin kasvitieteelliset puutarhat. Niissä on näytteillä yli 120 kotimaista, ulkomaista ja eksoottista kasvilajia.[80]

Bratislavassa on myös useita luontaisia ja keinotekoisia järviä, joista suurin osa on virkistyskäytössä. Esimerkkejä ovat Štrkovecin järvi Ružinovissa, Kuchajda Nové Mestossa, Zlaté Pieskyn ja Vajnoryn järvet koillisessa sekä nudistien suosima Rusovcen järvi etelässä.[81]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2001 väestönlaskennan tulokset[82]
Piiri Väkiluku Etninen ryhmä Väkiluku
Bratislava I–V 428 672 Slovakit 391 767
Bratislava I 44 798 Unkarilaiset 16 541
Bratislava II 108 139 Tšekit 7 972
Bratislava III 61 418 Saksalaiset 1 200
Bratislava IV 93 058 Määriläiset 635
Bratislava V 121 259 Kroaatit 614

Saksalaiset olivat Bratislavan merkittävin kansanryhmä 1800-luvulle saakka.[13] Vuoden 1867 Itävalta-Unkarin kompromissin jälkeen kaupunki kuitenkin unkarilaistui voimakkaasti, ja ensimmäisen maailmansodan loppuun mennessä Bratislava oli saksalais-unkarilainen kaupunki, jonka suurimman vähemmistön muodostivat slovakit.[13] Tšekkoslovakian muodostamisen jälkeen vuonna 1918 Bratislava säilyi monikansallisena kaupunkina, mutta kansallisuuksien suhteet muuttuivat. Tšekkien ja slovakkien lukumäärä kasvoi, kun taas saksalaisten ja unkarilaisten pieneni. Vuonna 1939 yhteensä 59 prosenttia asukkaista oli slovakkeja tai tšekkejä, saksalaisia oli 22 prosenttia ja unkarilaisia 13 prosenttia.[50]

Kun ensimmäinen Slovakian tasavalta syntyi vuonna 1939, Bratislava kohtasi monia muutoksia, joista merkittävimpiä oli tšekkien ja juutalaisten karkottaminen.[13] Vuonna 1945 suurin osa kaupungin saksalaisista evakuoitiin, ja jäljelle jääneet saksalaiset ja unkarilaiset karkotettiin Tšekkoslovakian palauttamisen jälkeen, koska heitä syytettiin yhteistyöstä natsien kanssa. Lisäksi satoja kansalaisia karkotettiin 1950-luvun kommunistisen sorron aikana, kun tavoitteena oli korvata "taantumukselliset" proletaariluokalla. Näin kaupunki menetti monikansallisen luonteensa.[13][52] 1950-luvulta saakka slovakit ovat olleet kaupungin suurin kansanryhmä, noin 90 prosenttia väkiluvusta.[13]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bratislavassa sijaitsevat kaikki Slovakian tärkeimmät toimielimet, kuten parlamentti, presidentin kanslia, ministeriöt, korkein oikeus (Najvyšší súd) ja kansallispankki. Kaupunki on Bratislavan alueen ja vuodesta 2002 myös Bratislavan itsehallintoalueen keskus. Kaupungissa on lisäksi useita ulkomaiden lähetystöjä ja konsulaatteja.

Priimaksen palatsi, kaupungin hallinnon rakennus.

Bratislavan nykyisen kaupunginhallinnon (Mestská samospráva)[83] järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1990 lähtien.[84] Se koostuu pormestarista (primátor),[85] kaupunginhallituksesta (Mestská rada),[86] kaupunginvaltuustosta (Mestské zastupiteľstvo),[87] kaupunginkomissiosta (Komisie mestského zastupiteľstva)[88] ja maistraatista (Magistrát).[89]

Pormestarilla, joka työskentelee Priimaksen palatsissa, on kaupungissa johtava toimeenpanovalta, ja hänet valitaan virkaansa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Bratislavan nykyinen pormestari on Andrej Ďurkovský, joka voitti vuoden 2006 vaalin KDH:n–SDKÚ:n koalition edustajana. Hän on toisella nelivuotiskaudellaan.[90] Päättävä elin on kaupunginvaltuusto, joka on vastuussa muun muassa budjetista, paikallisista asetuksista, kaupunkisuunnittelusta, teiden ylläpidosta, koulutuksesta ja kulttuurista.[91] Valtuusto kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Valtuutettuja on 80, ja heidät valitaan nelivuotiskausittain samanaikaisesti pormestarinvaalin kanssa. Valtuuston ohjauksessa toimii kaupunginkomissio, joka huolehtii monista valtuuston toimeenpanotehtävistä.[88] Kaupunginhallituksessa on 28 jäsentä, ja se koostuu pormestarista ja hänen alaisistaan, osa-alueiden pormestareista ja korkeintaan kymmenestä kaupunginvaltuuston jäsenestä. Hallitus on valtuuston toimeenpaneva ja valvova elin, ja se toimii myös pormestarin apuna.[86]

Hallinnollisesti Bratislava jakautuu viiteen piiriin: Bratislava I (kaupungin keskusta), Bratislava II (itäosa), Bratislava III (koillisosa), Bratislava IV (länsi- ja pohjoisosat) ja Bratislava V (eteläosa Tonavan oikealla rannalla, mukaan lukien Petržalka, joka on Keski-Euroopan tiheimmin asuttu asuinalue).[92]

Kaupunki jakautuu lisäksi 17 itsehallinnolliseen osa-alueeseen, joilla jokaisella on oma pormestari (starosta) ja valtuusto. Valtuutettujen määrä riippuu osa-alueen koosta ja väkiluvusta.[93] Osa-alueet vastaavat kaupungin kiinteistörekisterialueita kahta poikkeusta lukuun ottamatta: Nové Mesto jakautuu edelleen Nové Meston ja Vinohradyn kiinteistörekisterialueisiin, ja Ružinov jakautuu Ružinovin, Nivyn ja Trnávkan alueisiin. Epävirallisesti kaupunki jakautuu myös pienempiin alueisiin ja kortteleihin.

Bratislavan aluejako (piirit ja osa-alueet)
Bratislava I Bratislava II Bratislava III Bratislava IV Bratislava V
Staré Mesto Ružinov Nové Mesto Karlova Ves Petržalka
  Vrakuňa Rača Dúbravka Jarovce
  Podunajské Biskupice Vajnory Lamač Rusovce
      Devín Čunovo
      Devínska Nová Ves  
      Záhorská Bystrica  

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeita rakennuksia Nivyssä, joka on yksi Bratislavan toimistoalueista.

Bratislavan alue on Slovakian vaurain ja taloudellisesti menestynein alue, vaikka se on pinta-alaltaan Slovakian pienin ja asukasluvultaan toiseksi pienin alue. Se muodostaa noin 26 prosenttia Slovakian bruttokansantuotteesta.[94] Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden on Bratislavassa 27 802 euroa (vuonna 2004), mikä on noin 130 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Se on Prahan jälkeen toiseksi korkein kaikista EU:n uusien jäsenmaiden alueista.[95]

Bratislavan työttömyysaste heinäkuussa 2007 oli 1,84 prosenttia.[96] Monilla valtion laitoksilla ja yksityisillä yrityksillä on pääkonttori Bratislavassa. Yli 75 prosenttia Bratislavan väestöstä työskentelee palvelualoilla, joista tärkeimmät ovat kauppa, pankkitoiminta, ohjelmistotekniikka, telekommunikaatio ja matkailu.[97] Bratislavan pörssi (BSSE) perustettiin 15. maaliskuuta 1991.[98]

Autonvalmistaja Volkswagen rakensi vuonna 1991 Bratislavaan tehtaan ja on sittemmin laajentanut toimintojaan.[99] Se on keskittynyt valmistamaan kaupunkimaastureita, joiden osuus koko tuotannosta on 68 prosenttia. Myös Volkswagen Touaregia valmistetaan Bratislavassa, ja Porsche Cayennet sekä Audi Q7:t rakennetaan siellä osittain.[100]

Viime vuosina palveluun ja huipputeknologiaan keskittyneet yritykset ovat menestyneet Bratislavassa, ja monet maailmanlaajuiset yhtiöt, kuten IBM, Dell, Lenovo, AT&T, SAP ja Accenture, ovat rakentaneet tai aikovat rakentaa kaupunkiin ulkoistamis- ja palvelukeskuksia.[101][102] Monikansallisten yritysten asettuminen Bratislavaan johtuu Länsi-Euroopan läheisyydestä, koulutetusta työvoimasta ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten tiheydestä.[103] Muita suuria yrityksiä tai työnantajia, joilla on pääkonttori Bratislavassa, ovat Slovak Telekom, Orange Slovensko, Slovenská sporiteľňa, Tatra banka, Doprastav, Hewlett-Packard Slovakia, Slovnaft, Henkel Slovensko, Slovenský plynárenský priemysel, Kraft Foods Slovakia, Whirlpool Slovakia, Železnice Slovenskej republiky ja Tesco Stores Slovak Republic.

Slovakian talouden vahva kasvu 2000-luvulla on johtanut rakennusteollisuuden nousuun, ja Bratislavaan on sekä suunnitteilla että jo valmistunut useita suuria rakennushankkeita.[104] Tonavan rannassa käynnissä on kaksi suurta projektia, River Park[105] vanhassakaupungissa ja Eurovea[106] lähellä Apollon siltaa. Muita rakentamiskohteita ovat päärautatie- ja linja-autoasemien ympäristöt[107] sekä entiset teollisuusalueet vanhankaupungin lähellä,[108] Petržalkassa,[109] Nové Mestossa ja Ružinovissa. Sijoittajien odotetaan käyttävän 1,2 miljardia euroa uusiin hankkeisiin vuoteen 2010 mennessä.[110]

Kaupungilla on lähes kuuden miljardin Slovakian korunan (182 miljoonan euron, vuonna 2007) suuruinen tasapainoinen budjetti, josta yksi viidesosa käytetään investointeihin.[111] Bratislavalla on omistuksessaan 17 yrityksen osakkeita, esimerkiksi kaupungin julkista liikennettä hoitavan yhtiön (Dopravný podnik Bratislava), jäteyhtiön ja vesilaitoksen osakkeita.[112] Kaupunki hallinnoi myös kunnallisia organisaatioita, kuten poliisilaitosta (Mestská polícia), kaupunginmuseota ja eläintarhaa.[113]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bratislava on Slovakian kulttuurin sydän. Kaupungin historialliseen monikulttuuriseen luonteeseen ovat vaikuttaneet monet kansallisuusryhmät, kuten saksalaiset, slovakit, unkarilaiset ja juutalaiset.[114] Bratislavassa on lukuisia teattereita, museoita, gallerioita, konserttisaleja, elokuvateattereita ja -kerhoja sekä ulkomaiden kulttuurikeskuksia.[115]

Vanha Slovakian kansallisteatteri Hviezdoslav-aukiolla.

Esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian kansallisteatteri toimii kahdessa rakennuksessa, joista vanhempi on uusrenessanssirakennus vanhassakaupungissa Hviezdoslavin aukiolla. Uudempi, vuonna 2007 yleisölle avattu rakennus sijaitsee joen rannalla. Teatterissa on ooppera-, baletti- ja draamaryhmät. Kaupungin pienempiä teattereita ovat Bratislavan nukketeatteri, Astorka Korzo '90 -teatteri, Arena-teatteri, L+S Studio ja Radošinan naiivi teatteri.

Musiikki kukoisti Bratislavassa 1700-luvulla ja liittyi läheisesti Wienin musiikkielämään. Mozart vieraili kaupungissa kuusivuotiaana, ja siellä ovat käyneet myös Haydn, Liszt, Bartók ja Beethoven, joka soitti teoksensa Missa solemnis ensimmäistä kertaa Bratislavassa.[63] Kaupunki on myös säveltäjä Johann Nepomuk Hummelin syntymäpaikka. Bratislavassa toimii Slovakian filharmoninen orkesteri.

Kaupungissa järjestetään vuosittain useita festivaaleja, kuten Bratislavan musiikkifestivaali ja Bratislavan jazzpäivät.[116] Wilsonic-festivaali, joka on pidetty vuodesta 2000 lähtien vuosittain, tuo kaupunkiin kymmenittäin kansainvälisiä musiikkiesityksiä.[117] Kesällä Bratislavassa on lisäksi Bratislavan kulttuurikesä -tapahtumaan liittyviä musiikkitapahtumia. Musiikkifestivaalien ulkopuolellakin kaupungissa voi kuunnella musiikkia undergroundista tunnettuihin pop-tähtiin.[118]

Museot ja galleriat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rokokoo-tyylinen "Hyvän paimenen talo", jossa on kellomuseo.

1961 perustettu Slovakian kansallismuseo (Slovenské národné múzeum) sijaitsee joen rannalla vanhassakaupungissa samassa rakennuksessa kuin siihen kuuluva Luonnonhistoriallinen museo. Se on Slovakian suurin museo ja kulttuurilaitos, ja se hallinnoi yhteensä 16:ta erikoismuseota sekä Bratislavassa että sen ulkopuolella.[119] 1868 perustettu Bratislavan kaupunginmuseo (Múzeum mesta Bratislavy) on vanhin Slovakiassa yhtäjaksoisesti toiminut museo.[120] Sen merkittävin tehtävä on tallentaa Bratislavan historiaa eri muodoissa aina varhaisimmilta aikakausilta saakka. Kaupunginmuseolla on pysyviä näyttelyitä kahdeksassa erikoismuseossa.

Slovakian kansallisgalleria on perustettu 1948, ja se pitää yllä maan laajinta galleriaverkostoa. Sen kaksi näyttelytilaa sijaitsevat vierekkäin Esterházyn palatsissa (Esterházyho palác) ja Vesikasarmeilla (Vodné kasárne) Tonavan rannalla vanhassakaupungissa. Vuonna 1961 perustettu Bratislavan kaupungingalleria on toiseksi suurin slovakialainen galleria. Sillä on pysyvät näyttelyt Pálffyn palatsissa (Pálffyho palác) ja Mirbachin palatsissa (Mirbachov palác) vanhassakaupungissa.[121] Danubianan taidemuseo, joka on yksi Euroopan uusimmista museoista, sijaitsee lähellä Čunovon vesivoimalaa.[122]

Tiedotusvälineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Slovakian radion pääkonttori.

Bratislavassa toimivat Slovakian kansalliset mediat ja lisäksi useita paikallisia tiedotusvälineitä. Merkittäviä televisioasemia ovat Slovakian radio ja televisio (Rozhlas a televízia Slovenska), Markíza, JOJ ja TA3. Kaupungissa toimii myös useita kaupallisia radioasemia. Maanlaajuisia, Bratislavassa toimivia sanomalehtiä ovat SME, Pravda, Nový čas, Hospodárske noviny ja englanninkielinen The Slovak Spectator. Kaupungissa on kaksi uutistoimistoa: Slovakian tasavallan uutistoimisto (TASR) ja Slovakian uutistoimisto (SITA).

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useilla urheilulajeilla ja -joukkueilla on pitkä perinne Bratislavassa. Monet kaupungin joukkueet ja yksilöurheilijat kilpailevat slovakialaisissa ja kansainvälisissä liigoissa ja kilpailuissa.

Tehelné polen stadion Nové Mestossa. Stadion on ŠK Slovan Bratislava -jalkapalloseuran kotipaikka.

Kolme bratislavalaista joukkuetta pelaa nykyisin jalkapalloa Slovakian korkeimmalla sarjatasolla Corgoň-liigassa. Vuonna 1919 perustetun ŠK Slovan Bratislavan kotikenttä on Tehelné polen stadionilla.[123] ŠK Slovan on Slovakian menestynein jalkapalloseura, ja se on entisen Tšekkoslovakian alueen seuroista ainoa, joka on voittanut Cup-voittajien cupin (vuonna 1969).[124] Vuonna 1945 perustetun FK Inter Bratislavan kotikenttä on Štadión Pasienky. FC Artmedia Bratislava, joka perustettiin vuonna 1898, on Bratislavan vanhin jalkapalloseura Se pelaa Štadión Petržalkalla.

Bratislavan merkittävimmät jääurheiluareenat ovat Ondrej Nepelan talviurheilustadion ja Vladimír Dzurillan talviurheilustadion. Ondrej Nepelan talviurheilustadion on maineikkaan jääkiekkojoukkue HC Slovan Bratislavan kotikenttä. Vuosien 1959 ja 1992 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Bratislavassa.[125] Myös vuoden 2011 ja vuoden 2019 miesten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Bratislavan Ondrej Nepelan talviurheilustadionilla ja Košicen kaupungin Steel Arénalla.

Čunovon vesiurheilukeskus on kanoottislalom- ja koskenlaskualue lähellä Gabčíkovon patoa. Siellä pidetään vuosittain useita kansainvälisiä ja kansallisia kanootti- ja kajakkikilpailuita.

Kansallisessa tenniskeskuksessa, johon kuuluu Sibamac-areena, pidetään erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Keskuksessa on pelattu useita Davis Cup -otteluita, kuten Davis Cup 2005:n finaali. Bratislavalla on edustusta Slovakian korkeimmilla sarjatasoilla naisten ja miesten koripallossa, naisten käsipallossa ja lentopallossa sekä miesten vesipallossa. Devínin–Bratislavan kansallinen juoksu on Slovakian vanhin urheilutapahtuma,[126] ja Bratislavan kaupungin maraton on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Lisäksi Petržalkassa sijaitsee kilparata, jossa pidetään säännöllisesti hevos- ja koiraurheilukilpailuja sekä koiranäyttelyitä.

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turistijuna Prešporáčik vanhassakaupungissa.

Vuonna 2006 Bratislavassa oli yhteensä 77 kaupallista majoitusliikettä, joista 45 oli hotelleja. Niissä oli yhteensä 9 940 vuodepaikkaa.[127] Kaupungissa yöpyi 686 201 kävijää, joista 454 870 oli ulkomaalaisia. Yhteensä kävijät yöpyivät Bratislavassa 1 338 497 kertaa.[127] Suuri osa matkailijoista tulee kaupunkiin kuitenkin vain päiväksi, eikä heidän tarkkaa määräänsä tiedetä. Ulkomaisten matkailijoiden yleisimmät kotimaat olivat Tšekki, Saksa, Britannia, Italia, Puola, Itävalta, Ranska, Yhdysvallat, Japani ja Unkari.[127]

Kun Bratislavaan on tehty yhä enemmän halpalentoja, erityisesti Britanniasta tulleet polttariryhmät ovat lisääntyneet näkyvästi kaupungissa. Vaikka ne ovatkin lisänneet matkailua, kulttuuriset erot ja vandalismi huolestuttavat paikallisia virkamiehiä.[128]

Koulutus ja tiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bratislavan Comenius-yliopiston päärakennus Šafárikovo námestiella.

Bratislavan ja myös koko nykyisen Slovakian alueen ensimmäinen yliopisto oli Universitas Istropolitana, jonka perusti kuningas Matias Corvinus vuonna 1465. Se kuitenkin suljettiin hänen kuolemansa jälkeen 1490.[129]

Bratislavassa toimivat Slovakian suurin yliopisto (Comenius-yliopisto), suurin teknillinen yliopisto (Slovakian teknillinen yliopisto Bratislavassa) ja vanhimmat taidekoulut Esittävien taiteiden akatemia ja Taiteiden ja muotoilun akatemia. Muita korkean asteen koulutuslaitoksia ovat julkinen Kauppatieteiden yliopisto ja Slovakian ensimmäinen yksityinen yliopisto, Vysoká Škola Manažmentu (City University of Seattle).[130] Bratislavassa on yhteensä noin 56 000 yliopisto-opiskelijaa.[131]

Myös Slovakian tiedeakatemia sijaitsee Bratislavassa. CEPIT eli Central European Park For Innovative Technologies on kehitteillä Vajnoryn alueelle. Tämä tiede- ja teknologiakeskus yhdistää julkista ja yksityistä tutkimusta sekä koulutuslaitoksia.[132] Sen rakentamisen odotetaan alkavan vuonna 2008.[133]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Duobus eli johdinauto yhdistettynä tavalliseen linja-autoon.

Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Bratislava on ollut jo varhain kansainvälisen kaupan luonnollinen risteyspaikka.[134]

Bratislavan julkista liikennettä hallinnoi kaupungin omistama yhtiö Dopravný podnik Bratislava. Julkinen liikenne käsittää linja-auto-, raitiovaunu- ja johdinautolinjat, ja se tunnetaan nimellä Mestská hromadná doprava (MHD, Kunnallinen joukkoliikenne).[135] Lisäksi liikenneverkko Bratislavská integrovaná doprava (Bratislavan integroitu liikenne) liittää kaupungin sisäiset juna- ja bussireitit kaupungin ulkopuolelle kulkeviin yhteyksiin. Bratislavan uusi kaukoliikenteen linja-autoasema Nivyn keskus on samalla maan pinta-alaltan suurin kauppakeskus; keskus avattiin syksyllä 2021.[136][137]

Bratislava on rautatieliikenteen solmukohta, josta on suorat yhteydet muualle Slovakiaan sekä Itävaltaan, Unkariin ja Tšekkiin. Bratislavan päärautatieasema (Bratislava Hlavna Stanica) on maan tärkein rautatieasema, ja sijaitsee alle 2 kilometriä ydinkeskustasta pohjoiseen.[138][139][140] Moottoritiet yhdistävät kaupungin suoraan Brnoon Tšekin tasavallassa, Trnavaan ja muualle Slovakiaan sekä Budapestiin Unkariin. Bratislavan ja Wienin välinen moottoritie avattiin marraskuussa 2007.[141] Bratislavan satamasta on yhteys Tonavaa pitkin Mustallemerelle ja Reinin–Mainin–Tonavan kanavaa pitkin Pohjanmerelle. M. R. Štefánikin lentoasema sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se palveli vuonna 2006 yhteensä lähes kahta miljoonaa matkustajaa.[142]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Population: Basic Facts: The Offical Website of the Bratislavan kaupunki The Offical Website of the Bratislavan kaupunki. Viitattu 5.1.2009. (englanniksi)
  2. ↑ https://www.facebook.com/pravdadennik:+Bratislava vníma sčítanie pozitívne, rozdiel 20-tisíc ľudí však žiada vysvetliť Pravda.sk. 21.1.2022. Viitattu 22.7.2023. (slovaque)
  3. ↑ Slovakia Art Sphere Inc.. 7.11.2020. Viitattu 25.9.2023. (englanti)
  4. ↑ Bratislava — attractions and sights. What is the capital of Slovakia famous for? Medium. 24.5.2023. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Sparschiene Slovakia ÖBB. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Bratislava - The City where you Find Real Life Visit Bratislava. 1.8.2023. Viitattu 25.9.2023. (englanti)
  7. ↑ AT THE HEART OF EUROPE bratislava-apartments.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Turun ystävyyskaupungit Turku.fi. Viitattu 18.12.2017.
  9. ↑ Janota", s. 152; Historical calendar 2005. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Lacika, s. 6
  11. ↑ Janota, s. 154
  12. ↑ Zuzana Habšudová: Historical melting pot of cultures The Slovak Spectator. (englanniksi)
  13. ↑ a b c d e f g Peter Salner: Ethnic polarisation in an ethnically homogeneous town. Czech Sociological Review, 2001, nro 9, s. 235–246. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Janota", s. 155
  15. ↑ Bratislava almost became Wilson’s Town The Slovak Spectator. 25.8.2018. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  16. ↑ The Czech invasion of ‘Wilson City’ Radio Prague International. 22.11.2011. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Vysoké Tatry, Basic characteristics 31.12.2005. Statistical Office of the Slovak Republic. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 31.10.2007. (englanniksi)
  18. ↑ Basic Information, Position 14.2.2005. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  19. ↑ Lacika, s. 10
  20. ↑ Nick Thorpe: Defences hold fast in Bratislava 16.8.2002. BBC. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  21. ↑ Juraj Handzo: Začne sa budovať protipovodňový systém mesta (Construction starts for city's flood protection) 24.1.2007. Bratislavské Noviny. Viitattu 3.2.2009. (slovakiksi)
  22. ↑ Weatherbase: Historical Weather for Bratislava, Slovakia Weatherbase. (englanniksi)
  23. ↑ History, Celtic settlements 2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.4.2008. (englanniksi)
  24. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 73
  25. ↑ History, Bratislava and the Romans Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  26. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 90
  27. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 95
  28. ↑ Špiesz, s. 9
  29. ↑ History, Bratislava in the Middle Ages 2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  30. ↑ Špiesz, s. 43
  31. ↑ Špiesz, s. 132
  32. ↑ Lacika, s. 30
  33. ↑ Lacika, s. 62
  34. ↑ Lacika, s. 31–34
  35. ↑ Lacika, s. 31–33
  36. ↑ Lacika, s. 34–36
  37. ↑ Lacika, s. 35–36
  38. ↑ History, Maria Theresa’s City 2008. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  39. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 350–351
  40. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 384
  41. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 385
  42. ↑ History - Between the campaigns of the Napoleonic troops and the abolition of bondage 2008. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi). Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 444
  43. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 1", s. 426–427, 451.
  44. ↑ Lacika, s. 41
  45. ↑ a b Lacika, s. 42
  46. ↑ Tibenský, Ján et al.: Slovensko: Dejiny. Bratislava: Obzor, 1971.
  47. ↑ History, First Czechoslovak Republic 2008. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  48. ↑ a b History, Wartime Bratislava 2008. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  49. ↑ Kováč et al., "Bratislava 1939–1945", s. 16–17
  50. ↑ a b Lacika, s. 43.
  51. ↑ Kováč et al., "Bratislava 1939–1945, s. 174–177
  52. ↑ a b History – Post-war Bratislava 2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  53. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 2", s. 300
  54. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 2", s. 307–308
  55. ↑ Kováč et al., "Kronika Slovenska 2" s. 498
  56. ↑ History, Capital city for second time 2008. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 24.2.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  57. ↑ Zuzana Habšudová: City to cut tall buildings down to size The Slovak Spectator. 2006. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 3.2.2009. (englanniksi)
  58. ↑ Michael's Gate Bratislava Culture and Information Centre. (englanniksi)
  59. ↑ Narrowest house in Bratislava Bratislava Culture and Information Centre. Viitattu 3.2.2009.
  60. ↑ a b University Library in Bratislava – The Multifunctional Cultural Centre s. s. 34–36. 2005. University Library in Bratislava. Arkistoitu 7.6.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  61. ↑ Lacika, s. 147
  62. ↑ Lacika, s. 112
  63. ↑ a b St. Martin's Cathedral 2005. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  64. ↑ Františkánsky kostol a kláštor 14.2.2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 29.5.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  65. ↑ Lacika, s. 179
  66. ↑ Turistické informácie – Slavín 2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 1.11.2007.
  67. ↑ Lacika, s. 135
  68. ↑ Visit Bratislava: Real Estate Market Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  69. ↑ Jana Liptáková: New Slovak National Theatre opens after 21 Vuosis The Slovak Spectator. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  70. ↑ Lacika, s. 11–12
  71. ↑ Lacika, s. 121
  72. ↑ Lacika, s. 124
  73. ↑ Lacika, s. 128
  74. ↑ Beáta Husová: Museums: Devín Castle - National Cultural Monument 2007. Bratislava City Museum. Arkistoitu 23.6.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  75. ↑ Lacika, s. 191
  76. ↑ Pamiatkové hodnoty Rusoviec – Rusovský kaštieľ (Historical landmarks of Rusovce - Rusovce mansion) 6.5.2004. Rusovce.
  77. ↑ Múzeum Antická Gerulata (Ancient Gerulata Museum) 6.5.2004. Rusovce.
  78. ↑ Natural Environment 2007. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 5.3.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  79. ↑ Environment: Sad Janka Kráľa (Životné prostredie: Sad Janka Kráľa) 29.1.2007. Borough of Petržalka. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 1.11.2007. (englanniksi)
  80. ↑ Botanical gardens 2007. Bratislava Culture and Information Centre. (englanniksi)
  81. ↑ Rusovce 14.2.2005. Bratislavan kaupunki.
  82. ↑ Population and Housing Census 2001 – Permanently resident population by nationality and by regions and districts 2001. Statistical Office of the Slovak Republic. Arkistoitu 29.11.2006. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  83. ↑ Mestská samospráva 2005. Bratislavan kaupunki.
  84. ↑ Historický vývoj samosprávy 2005. Bratislavan kaupunki.
  85. ↑ Primátor 2005. Bratislavan kaupunki.
  86. ↑ a b Mestská rada Bratislavan kaupunki.
  87. ↑ Mestské zastupiteľstvo 2005. Bratislavan kaupunki.
  88. ↑ a b Komisie mestského zastupiteľstva 2005. Bratislavan kaupunk. i
  89. ↑ Magistrát 2005. Bratislavan kaupunki.
  90. ↑ Bratislava remains blue, Ďurkovský in charge 11.12.2006. The Slovak Spectator. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 30.10.2007. (englanniksi)
  91. ↑ Bratislava – Local Government System 2007. theparliament.com. (englanniksi)
  92. ↑ Press information, City of Bratislava at MIPIM 2007 s. 8.  (Petržalka City will definitely change the face of the largest and most densely populated housing estate in Central Europe: the network of grey prefabricated buildings will be transformed into a fully-fledged town with a self-contained multi-purpose centre) 3.1.2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  93. ↑ Local Government 2005. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 5.3.2007. Viitattu 30.10.2007.
  94. ↑ Bratislavsky Kraj (Bratislava Region) – Economy 2004. Eurostat. Arkistoitu 24.4.2006. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  95. ↑ Regional GDP per inhabitant in the EU27 19.2.2007. Eurostat. (englanniksi)
  96. ↑ Current statistics; Unemployment, July 2007 (Aktuálne štatistiky; Nezamestnanosť - júl 2007) July 2007. Central Office of Labour, Social Affairs and Family (Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny). Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  97. ↑ Economy and employment 23.2. 2006. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  98. ↑ Basic Information 2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  99. ↑ Jeffrey Jones: VW Bratislava expands production 27.8.1997. The Slovak Spectator. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  100. ↑ A brief journey through a long history: 2000-2003 2007. Volkswagen. (englanniksi)
    Volkswagen (Slovak Republic) globalautoindex.com. 2006. Arkistoitu 16.4.2007. Viitattu 29.10.2007.. Volkswagen sales up to a record Sk195.5 billion 2.4.2007. The Slovak Spectator Kieli = (englanniksi). Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.10.2007.
  101. ↑ Lenovo invests in Slovakia with new jobs 20.4. 2006. sario.sk. (englanniksi)
  102. ↑ Dell in Bratislava 2007. Dell. (englanniksi)
  103. ↑ Vladimír Baláž: Regional Polarization under Transition: The Case of Slovakia. European Planning Studies, 2007, nro 15, s. 587–602. (englanniksi)
  104. ↑ Visit Bratislava: Real Estate Market 2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  105. ↑ River Park 2007. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  106. ↑ Eurovea International Trade Centre 2007. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 18.7.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  107. ↑ Regeneration of Central Railway Station Square Area 2007. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  108. ↑ Tom Nicholson: Twin City to uplift bus station 29.1.2007. The Slovak Spectator. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  109. ↑ Petržalka City 2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  110. ↑ New investments in Bratislava, especially near the Danube river Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  111. ↑ Budget 2007. Bratislavan kaupunki. Arkistoitu 3.7.2009. Viitattu 29.10.2007. (englanniksi)
  112. ↑ Obchodné spoločnosti mesta 2005. Bratislavan kaupunki.
  113. ↑ Mestské organizácie 2005. Bratislavan kaupunki.
  114. ↑ Genius Loci of Bratislava 2007. Slovak Tourist Board.
  115. ↑ Cultural Institutions 2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  116. ↑ Visit Bratislava – Culture Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  117. ↑ Wilsonic ako bratislavský hudobný festival Bratislavské Noviny.
  118. ↑ Musical Bratislava 2007. Slovak Tourist Board. (englanniksi)
  119. ↑ Slovak national museum - SNM office 2007. Slovak National Museum. (englanniksi)
  120. ↑ Beáta Husová: Profile of the museum Bratislava City Museum. Arkistoitu 20.9.2007. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  121. ↑ Bratislava City Gallery - about us - buildings 2007. Bratislava City Gallery. (englanniksi)
  122. ↑ Danubiana Meulensteen Art Museum - About us 2007. Danubiana Meulensteen Art Museum. Arkistoitu 8.12.2007. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  123. ↑ Ján Kováč: Jalkapallon historia ja nykyisyys Bratislavassa maaliskuu 2024. Tipovanie24. (slovakiksi)
  124. ↑ Slovan Bratislava - najväčšie úspechy (Slovan Bratislava - greatest achievements) 2006. Slovan Bratislava.. Slovan Bratislava - História 2006. Slovan Bratislava.
  125. ↑ Marta Ďurianová: Slovakia to host ice hockey World Championships in 2011 The Slovak Spectator. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  126. ↑ Twin City Journal - The Oldest Athletic Event in Slovakia s. s. 7. (pdf) huhtikuu 2006. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  127. ↑ a b c Turistická sezóna v Bratislave (Tourist season in Bratislava) 23.5.2007. Bratislavan kaupunki.
  128. ↑ Zuzana Habšudová: Bratislava wearies of stag tourism (We hope the number of British tourists visiting Slovakia will continue to increase, but we want it to be responsible tourism) 29.5.2006. The Slovak Spectator. Arkistoitu 5.9.2006. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  129. ↑ Academia Istropolitana 14.2.2005. Bratislavan kaupunki.
  130. ↑ Bratislava, Slovakia: Vysoka Skola Manazmentu (VSM) 2005. City University of Seattle. Arkistoitu 12.2.2008. Viitattu 28.10.2007.
  131. ↑ Visit Bratislava - Facts and Figures 2007. Bratislavan kaupunki. (englanniksi)
  132. ↑ Your Innovative Centre in Bratislava-Vajnory 2007. CEPIT Management. Viitattu 7.3.2009. (englanniksi)
  133. ↑ Juraj Handzo: Prípravy CEPIT pokročili, čoskoro sa začne stavať (Preparation for CEPIT progressed, construction to begin soon) 26.9.2007. Bratislavské Noviny. Viitattu 7.3.2009. (slovakiksi)
  134. ↑ Bratislava in Encyclopædia Britannica 2007. Encyclopædia Britannica. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  135. ↑ Trasy liniek (routes) 2007. Dopravný podnik Bratislava. Arkistoitu 21.5.2007. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  136. ↑ Bratislava’s modern New Nivy herlads new era of transportation visitbratislava.com. 3.11.2021. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
  137. ↑ Michael Hierner: Nivy Center Bratislava: Ein Busbahnhof setzt neue Maßstäbe derstandard.at. 9.10.2021. Viitattu 25.9.2023. (saksaksi)
  138. ↑ Mapa (ŽSR:n rataverkoston kartta liikkeessä olevine henkilöliikenteen junineen) Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Arkistoitu 27.3.2023. Viitattu 26.9.2023. (slovakiksi)
  139. ↑ A brief station guide: Bratislava Hlavna Stanica The Man in Seat 61, seat61.com. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
  140. ↑ Map of Bratislava Downtown (pdf) 2019. visitbratislava.com. Viitattu 26.9.2023. (englanniksi)
  141. ↑ Vienna–Bratislava in 50 Minutes (Wien–Bratislava in 50 Minuten) 19.10.2007. ORF. Arkistoitu 6.7.2011. Viitattu 28.10.2007. (englanniksi)
  142. ↑ Statistical data → Traffic volume figures in 1997–2006 → Passengers 2007. Letisko M.R. Štefánika - Airport Bratislava. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bratislava&oldid=22770041”