Postipysäkki
Postipysäkki oli Posti- ja Lennätinhallituksen aikana Suomessa alimman lajin postitoimipaikka.
Postipysäkkien historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Postipysäkit olivat kaikkein pienimpiä toimipaikkoja. Niitä oli lähinnä laitoksissa, yksityisillä rautateillä sekä joissakin matkustajalaivoissa ja yhteysaluksissa.
Postipysäkeillä ei ollut postinkantajaa vaan useimmiten postihyllyt asiakkaille, jotka itse noutivat postinsa, koska tämä toimipaikka palveli yleensä hyvin rajallista aluetta. Malliesimerkki tällaisesta oli Röykän sairaalan yhteydessä toiminut postipysäkki Röykkä I, jonka postinumero oli 05130. Pysäkki poikkesi normaalista sairaalan postista siten, että se palveli myös rajanaapurina toimivaa Geofysiikan observatoriota. Toimipiste suljettiin sairaalan toiminnan päättyessä.
Suomenlahden ulkosaaria hoitaneessa kelirikkoalus s/s Suursaaressa postipysäkkiä hoiti perämies. Aluksella oli oma, sen nimellä varustettu postileimasin. Katsottiin että päivämääräleimasin kuuluisi vasta ylemmille postiasemille. Toisella yhteysaluksella, M/S Jäämerellä, joka liikennöi Petsamon vesillä, oli puolestaan epävirallinen nimileimasin. Aluksen kautta kuljetettu posti leimattiin erikseen Kalastajasaarennon sataman postiasemalla.[1] Postilaivan arvonimen omanneella matkustajalaiva S/S Ariadnella oli erikseen postipysäkinhoitaja, joka oli Posti- ja lennätinhallituksen palveluksessa.
Yksityisillä rautateillä postipysäkkiä hoiti tavallisesti kyseisen rautatiepysäkin hoitaja tai joskus asemapäällikkö. Äänekosken–Suolahden rautatien Paatelan postipysäkillä oli oma hoitaja, pysäkinhoitajan puoliso Maria Salo, "Pysäkin-Maija".[2]
Järjestelmä uusittiin kun posti yhtiöitettiin. Nykyiset asiamiespostit vastannevat parhaiten entisiä postipysäkkejä, tosin niiden henkilöstö ei ole Postin palveluksessa vaan toiminta suoritetaan myyntipalveluna.
Joillakin erityisillä kohteilla, Helsingissä tunnetuimpina Linnanmäen huvipuistolla ja Korkeasaaren eläintarhalla, postilaatikkoon laitetut kortit ja kirjeet varustetaan paikan omalla erikoisleimalla.
Väliaikaisia postipysäkkejä on ollut suurten tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi 6.–16. elokuuta 1965 Sauvossa järjestetyllä partiolaisten kansainvälisellä Hakkis-suurleirillä oli oma postipysäkkinsä, joka oli paikalle ajettu, Postin linja-autoon sisustettu toimipaikka, jolla oli oma leirin ajan voimassa ollut erityisleimansa. Sillä oli jopa pankkioikeus, eli kuriositeettina voinee mainita, että kyseisellä leirillä oli kaksikin pankkia: postibussin vieressä oli Pohjoismaiden Yhdyspankin omistama pankkiauto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Visa Auvinen (toim.): Leijonalippu merellä
- Resiina-lehdet
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Visa Auvinen: Leijonalippu merellä, luvun "Yhteysalukset osiot "Yhteysalus", "Suursaari" ja "Jäämeri". [Turku]: Eita, 1983. ISBN 951-95781-1-0
- ↑ Asko Jämsén: Äänekosken–Suolahden yksityisrautatie. Museorautatieyhdistys, 1984. ISBN 951-9138-01-3