Posliininmaalaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Posliinimaalaus lautasessa

Posliininmaalaus tarkoittaa posliiniesineiden koristelemista maalauskuvioin. Koristelu voidaan tehdä joko lasitteen alle tai päälle.[1]

Teollisuudessa siirtokuvakoristelu on suureksi osaksi korvannut posliininmaalauksen.[1]

Posliinia voidaan maalata monilla eri tavoilla. Vaativinta ja arvostetuinta on sivellinmaalaus. Taitava siveltimen käyttäjä voi ottaa siveltimen toiseen laitaan tummempaa ja toiseen vaaleampaa väriä maalatakseen esimerkiksi kasviaiheen varret ja lehdet yhdellä vedolla valoineen ja varjoineen. Helpompia tapoja on käyttää posliinin pintaan kiinnitettävää paperimallia tai raaputtaa kuvio esiin väripinnasta.[2]

Harrastuksena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Posliininmaalauksessa harrastuksena voidaan käyttää työvälineinä esimerkiksi siveltimiä, sabloneita tai sieniä. Väreinä käytetään useimmiten värijauheita, jotka sekoitetaan öljyyn.

Öljyt voivat olla joko vesi- tai tärpättiliukoisiaselvennä. Saatavilla on kahdentyyppistä, kuivuvaa ja kuivumatonta öljyä. Kuivumaton öljy tunnetaan myös nimellä avoin öljy (wipe out medium). Sivellintekniikkaan, pohjavärin maalaamiseen ja kuviomaalaukseen voidaan käyttää kuivuvaa öljyä, sillä avoin öljy valuu helposti.

Amerikkalaisessa maalaustekniikassa käytetään yleensä avointa öljyä. Tällöin värit sekoitetaan paletille valmiiksi. Koska öljy ei kuivu, värit säilyvät paletilla jopa vuosia.

Maalattaessa posliinille värikerroksen pitää olla ohut, ja poltettaessa sen tulee sulautua lasitteeseen. Jos väriä on liian paksulti, se voi valua tai kiehua poltossa ja halkeilla. Silloin väri saattaa pilata myös lasitteen.

Posliininmaalauksessa käytetään myös lysterivärejä, jotka poltettaessa muuttuvat marmorinomaisiksi. Valkoista lysteriä voidaan myös sekoittaa värillisiin lystereihin ja näin saadaan uusia jännittäviä värisävyjä. Valuvilla lystereillä saadaan aikaan erilaisia valumiskuvioita, esinettä voidaan myös tuputtaa.

Jotta kuvio pysyy posliinissa, se tulee polttaa erityisessä poltto-uunissa. Uunin lämpötila tulee olla 780–820 astetta.

  1. a b CD-Facta 2005, WSOY.
  2. Räisänen, Matti (teksti) & Nokelainen, Joel (valokuvat): ”Posliininmaalaaja”, Perinteisiä käsityöammatteja, s. 124–129. Helsinki: Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys, 1985. ISBN 951-99671-4-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]