Poimu (geologia)

Kaavakuva synkliinistä ja antikliinistä.

Poimuttunutta kiveä Kreetalla.

Poimu on geologiassa alkujaan tasaiseen kerrokselliseen tai liuskeiseen rakenteeseen tullut aaltomainen tai kaarella tai mutkalla oleva kohta. Poimu on yleensä deformaation ja jännityksen aikaansaama, jolloin alun perin vaaka-asentoinen tai lähes vaaka-asentoinen kerros on vääntynyt kaarevaksi.

Poimuakseliksi kutsutaan viivaa, jota pitkin poimu kaartuu kaikista voimakkaimmin. Päällekkäiset tasot yhdistämällä poimuakselista saadaan akselitasoksi kutsuttu pinta. Taivevyöhyke on puolestaan akselia hieman laajempi alue, jossa taipuminen on kuitenkin voimakkaampaa kuin poimun kyljillä.

Antikliini on poimu, jossa kerrokset kaartuvat ylöspäin ja jonka maanpintaleikkauksessa keskiosan kerrokset ovat vanhempia kuin reunojen kerrokset. Synkliini on puolestaan vastakkainen poimu eli siinä kaari kartuu aslaspäin ja keskiosassa kerrokset ovat nuorempia kuin poimun reunan kerrokset. Jos kerrosten ikää ei tunneta, käytetään termejä antiformi ja synformi.

Poimujen koko sekä niiden taipumisen suuruus vaihtelee huomattavasti. Osassa kerrostumien mutka on vain juuri ja juuri javaittavissa, mutta joskus poimun kyljet ovat kääntyneet käytännössä rinnakkaisiksi. Kylkien välisen kulmien perusteella poimuja kutsutaan loiviksi, avoimiksi, tiukoiksi ja isokliinisiksi. Viimeksi mainitussa poimussa kyljet ovat samansuuntaiset. Poimu ja sen akselitaso voivat olla pystysuorassa, kallistuneena tai vaaka-tasossa, jolloin puhutaan makaavista poimuista.

Orogeenisissä vyöhykkeissä deformaatio tapahtuu yleensä monessa vaiheessa. Monivaiheisessa poimutuksessa deformaatiota aiheuttavat jännitykset muuttuvat ajan mukana. Eroosiopinnoilla tällainen tapahtuma luo poimuinterferenssikuvion, joissa poimuttuneet kerrokset ovat poimuttuneet uudelleen.

Lähteet

• Kähkönen, Yrjö & Lehtinen, Martti: ”Geologian peruskäsitteitä”. Teoksessa: Martti Lehtinen, Pekka Nurmi jaTapani Rämö (toim.): Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa, s. 44. Helsinki: Suomen Geologinen Seura, 1998. ISBN 952-90-9260-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.5.2021).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta poimu Wikimedia Commonsissa