Pohjola-talo
Pohjola-talo on Helsingin Niemenmäessä Lapinmäentien ja Huopalahdentien risteyksessä sijaitseva toimistotalo, joka rakennettiin vuonna 1969 Pohjola-Yhtymän pääkonttoriksi. Se oli aikanaan Suomen suurin toimistorakennus. Talon suunnitteli arkkitehti Heikki Castrén yhdessä toimistonsa muiden arkkitehtien kanssa. Osa rakennuksesta purettiin vuonna 2018 uusien asuinkerrostalojen tieltä, mutta vanhin osa on suojeltu.[1]
Rakennuksessa on 11 maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta. Valmistuessaan sen kerrospinta-ala oli 22 500 neliömetriä ja siinä oli yli 500 huonetta ja yli tuhat työntekijää. Vuoteen 1988 mennessä tehtyjen laajennusten jälkeen kerrosalaa oli 91 000 neliömetriä. Rakennuksen vanhin ja näkyvin osa on 11-kerroksinen A-torni, jonka sisällä on yhdeksän kerroksen korkuinen keskusaula. Sen ympärille levittäytyy laaja jalustaosa ja suuri pysäköintihalli, jotka on nyt osittain purettu. Julkisivut ovat harmaata Kurun graniittia.[1] Talossa näkyvät monet 1960-luvun arkkitehtuurin suunnitteluihanteet, kuten rationalismi, konstruktivismi, moduulimitoitus ja pyrkimys anonyymiuteen.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjola-talo suunniteltiin samanlaiseksi kokonaistaideteokseksi kuin 1900-luvun alussa valmistunut yhtiön vanha toimitalo Aleksanterinkadulla.[2] Vakuutusyhtiö Pohjola osti rakentamattoman tontin vuonna 1964 Helsingin kaupungilta, joka sai vaihdossa useita muita tontteja sekä 2,6 miljoonaa markkaa välirahaa. Lähellä sijaitsi Kultareunan asuinalue, jossa oli Pohjolan henkilökunnan työsuhdeasuntoja. Pääkonttorin suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka ensimmäinen palkinto jaettiin Alvar Aallon ja Viljo Revellin ehdotusten kesken. Jatkokilpailun voitti Revell ehdotuksellaan Byromaani. Revellin pian kuoltua talon suunnittelu jäi hänen toimistonsa muille arkkitehdeille. Pääsuunnittelijaksi ilmoitettiin Heikki Castrén, joskin huomattavan osan suunnittelutyöstä teki toimiston nuori arkkitehtiopiskelija Juhani Katainen. Talo rakennettiin vuosina 1965–1969. Eräs arkkitehtonisista esikuvista oli Frank Lloyd Wrightin vuonna 1904 Buffaloon Yhdysvaltoihin suunnittelema Larkin Building, jossa on samanlainen suuri keskusaula.[3]
Pohjola-talo otettiin käyttöön 25. elokuuta 1969. Siinä oli aikanaan Pohjolan oma kirjapaino, ampumarata, poliklinikka, liikunta- ja musiikkisalit sekä kaksi täysimittaista uima-allasta. Kaksi ylintä kerrosta oli varattu Pohjolan johtokunnan ja hallintoneuvoston käyttöön. Sisustusarkkitehdit Yrjö Wegelius ja Pekka Perjo suunnittelivat taloa varten raskastekoiset mustat Pohjola-tuolit.[1] Korttelissa ei pitkään ollut muita rakennuksia.
Pohjola-taloa laajennettiin vuonna 1983 B-tornilla ja vuonna 1988 kolmella matalalla lisäsiivellä, jotka suunnitteli Castrénin kuoltua hänen arkkitehtitoimistonsa Jauhiainen–Nuuttila (aiempi Castrén–Jauhiainen–Nuuttila). Pohjola myi vuonna 2004 rakennuksen yhdysvaltalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö W. P. Careylle, mutta pääkonttori jatkoi toimintaa rakennuksessa vuokralla. Pohjolan käytöstä vapautuneisiin tiloihin muutti lisäksi Sanoma Magazinesin pääkonttori. Sekä Pohjolan että Sanoman toiminnot siirtyivät pois talosta vuonna 2015. Rakennuksen osti rakennusliike SRV, joka rakennutti sen ympärille seitsemän uutta tornimaista asuinkerrostaloa. Osa Pohjola-talosta purettiin keväällä 2018 uudisrakennusten tieltä, mutta alkuperäinen osa on suojeltu, joten sitä ei pureta. A-torni on tarkoitus säilyttää toimistokäytössä ja jalustaosaan tulee palveluja.[1]
Pohjolan syke -veistos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon edustalla oli vuosina 1990–2018 kuvanveistäjä Antti Maasalon toteuttama 13,5 metriä korkea abstrakti suihkukaivoveistos Pohjolan syke eli Revontulet, joka pystytettiin Pohjola-yhtiöiden satavuotisjuhlan kunniaksi. Veistos jouduttiin siirtämään pois rakennushankkeen tieltä. Se myytiin vuonna 2019 Vantaan kaupungille symbolisella yhden euron hinnalla ja pystytettiin keväällä 2020 Veromiehen kaupunginosaan Lentoasemantien ja Tikkurilantien risteykseen.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jaakko Lyytinen: Unelmien toimistotalo (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 13.5.2018. Viitattu 31.5.2018.
- ↑ a b Pohjolan toimitalo (Lapinmäentie 1) – Rakennushistoriaselvitys ja arkkitehtuurianalyysi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.5.2018.
- ↑ Jaakko Lyytinen: Purettavan Pohjola-talon suunnittelija oli parikymppinen opiskelija, mutta hän ei koskaan saanut kunniaa (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 13.5.2018. Viitattu 31.5.2018.
- ↑ Vesa Marttinen: Tunnettu taideteos myytiin yhdellä eurolla – Helsingissä Pohjola-talon pihalla seissyt teos muuttaa Vantaan Aviapolikseen Yle 14.3.2019. Viitattu 2.5.2020.
- ↑ Armi Suojanen: Vantaa osti taideteoksen eurolla – perustus- ja muihin kuluihin uppoaa 200 000 euroa Vantaan Sanomat 3.4.2020. Viitattu 2.5.2020.