Moduulimitta

Moduulimitta on rakennustekniikassa käytettävä kuvitteellinen liittymismitta. Moduulimittajärjestelmän avulla voidaan määrittää ja varmistaa esivalmistettujen rakennusosien yhteensopivuus asennusvaiheessa. Moduulimitoitus myös vähentää tarvetta paikallamittauksiin ja auttaa vakioimaan rakennusosien ja tarvikkeiden mittoja.

Rakennusosan liittymismitta

Liittymismitta on mitta johon sisältyy:

• rakennusosan mitta eli perusmitta
• asennuksen vaatima tila
• mittapoikkeamien vaatima tila
• eri osien välinen sauma.

Rakennusosan niiden sivujen, joihin liittyy muita rakennuosia tulee mahtua paikoilleen asennettuna liittymismitan sisälle. Mittapoikkeamia syntyy rakennusosien valmistuksessa, kuljetuksessa, asennuksessa ja paikalleenmittauksessa, sekä olosuhteiden muuttuessa esimerkiksi lämpölaajenemisen myötä. Vaadittavaa tarkkuutta ilmaistaan toleransseilla. Sauman suuruus riippuu rakennusosan toleransseista, mahdollisesta saumausmateriaalista ja liitostavasta.

Moduulimitta

Moduulimitta on mitoituksen perusyksikkö, joka muodostaa tasomaisen moduuliverkon, jossa perusyksikkö on yksi moduuli molempiin suuntiin. Moduuliverkkotasot puolestaan muodostavat kolmiulotteisen koordinaatiston, jossa myös pystysuora kantamitta on yksi moduuli. Rakennus ja kukin rakennusosa ajatellaan sijoitettavan tähän peruskoordinaatistoon.

Rakennuksen eri osat voivat sijoittua kukin omaan suorakulmaiseen moduuliverkkoonsa, jotka esimerkiksi kiertyvät toistensa suhteen. Verkot kytketään toisiinsa yhteisten pisteiden ja kulmamäärityksen avulla. Suorakulmaisesta poikkeavat muodot voidaan sitoa omaan lieriö- tai pallokoordinaatistoonsa, tai ne voidaan mitoittaa riittävän tiheästi suorakulmaiseen peruskoordinaatistoon.

Kantamoduuli

Moduulimitoituksen perusmoduuli eli kantamoduuli merkitään kirjaimella M. Suomessa kantamoduulin suuruus on 100 millimetriä. Mitoitettaessa rakennusosia pyritään käyttämään perusmittaa 1M tai sen kerrannaisia 3M, 6M, 9M ja 12M, suuremmissa mitoissa 12M-kerrannaisia 24M, 36M, 48M, 60M jne. Esimerkiksi oven yleinen leveys on 9M, korkeus 21M, rakennuksen kerroskorkeus tyypillisesti 30M ja rungon syvyys usein 84M. Mikäli moduulimitoitus on rakennusosalle liian karkeaa, käytetään ensisijaisesti 0,5M moduulia, toissijaisesti millimetrimittaa.

Poikkeus mitoituksesta Suomessa on ikkunateollisuus, joka on pitkään käyttänyt pystysuuntaisissa mitoituksesa 2M-kerrannaisia, esimerkiksi 6M, 12M, 14M, 16M. Nykyisin ikkunateollisuus voi käytännössä valmistaa tuotteet käyttäen 1M-kerrannaisia, tai ilman moduulimitoitusta.

Piirustuksissa moduulimittaa tarkoitettaessa voidaan merkitä eksaktin mitan sijaan kantamoduulin kerroin, esimerkiksi mitan 8400 sijasta merkitään 84M.

Lähteet

• Rakennustieto Oy: RT 03-10525 Rakennusten ja rakennusosien mittajärjestely. Rakennustietosäätiö, 1993.

Aiheesta muualla

• SFS 2490 (RT 001.10) Mitat ja toleranssit rakennusalalla, käsitteitä.
• RT 02-10050 Rakennustoleranssit, toleranssien määritelmät.
• RT 02-10102 Betonirakenteiden toleranssit.
• Betonielementtien toleranssit. SBK 1993.