Pohjoisen noidat
| Pohjoisen noidat Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Mirkka Lappalainen |
| Kansitaiteilija | Päivi Puustinen |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2018 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 317 sivua |
| ISBN | 978-951-1-31255-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pohjoisen noidat – Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa on historiateos, jonka on kirjoittanut historiantutkija Mirkka Lappalainen. Teos perustuu tekijän väitöskirjaan. Se on ilmestynyt 2018, ja sen on kustantanut Otava. Lappalainen kuvaa 1600-luvun lopulla Ruotsissa roihahtaneita noitavainoja, joissa tuomittiin syyttömiä ihmisiä kuolemaan. Teos kertoo myös suomalaisten noitien maailmasta, tosin noitavainoja ei Manner-Suomessa ollut.
Teos on saanut vuonna 2018 Kanava-palkinnon.[1]
Lappalainen tähdentää, että noituus on hyvän vastakohta, ”pahuuden synonyymi”, pahantahtoista vaikuttamista. Sen pari ei ole taikuus vaan hulluus, ja taustalla on harhoja, sairautta, alkoholismia ja väkivaltaa.[2] Hän muistuttaa, että kirkko tai valtio instituutiona ei ollut noitavainojen järjestäjä, vaan takana oli tavallisten ihmisten keskuudessa levinnyt massahysteria.[3]
Lappalaisen mukaan noituuden tutkimus on viime vuosikymmeninä syventynyt ja rikastunut, ja uuden ajan alun maailmankuvaa on alettu ymmärtää paremmin.[4] Hän pohtii syitä ja taustoja sille, miksi voimakas noitavainojen aalto syntyi juuri 1600-luvulla[5]. Monien tuomioiden takana oli suomalainen Lorentz Creutz, joka totuuskomission johtajana tuomitsi poltettavaksi yli kaksikymmentä ihmistä[6].
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virpi Alanen nostaa arviossaan Suomen Kuvalehdessä esille Lappalaisen esittämän yhtäläisyyden nykyaikaan: ”Kun yhteiskunta kuohuu ja maailman tilanne on epävakaa, pelko ja viha antavat yhä aineksia huhuille ja vaikuttavat ihmisten käsityksiin.” Alanen huomauttaa, että Lappalainen hyödyntää kaunokirjallisuuden ja elokuvan outouden lumoa koukuttavasti ja värikkäästi mutta pitää kuitenkin tiukasti kiinni tieteellisestä tiedosta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Virpi Alanen: Noidan maineessa. Suomen Kuvalehti, 9.11.2018, s. 56–57. Otavamedia.
- ↑ Lappalainen, s. 12, 13
- ↑ Päivi Puukka: Noitavainot alkoivat 1600-luvun valeuutisista ja johtivat nopeasti aikansa someraivoon Yle.fi, uutiset. 4.10.2018. Viitattu 23.11.2018.
- ↑ Lappalainen, s. 12
- ↑ Lappalainen, s. 21–22
- ↑ Lappalainen, s. 6