Pohjanhopeatäplä
| Pohjanhopeatäplä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae |
| Suku: | Boloria |
| Laji: | polaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Boloria polaris |
|
| Synonyymit | |
|
|
Pohjanhopeatäplä (Boloria polaris) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen. Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[2].
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanhopeatäplän siipien kärkiväli on noin 34–44 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnen pohjaväri on ruskeankeltainen, missä on mustia kirjauksia. Kirjaukset ovat usein yhdistyneet mutkaisiksi poikkijuoviksi. Takasiiven yläpuolen tyvessä on mustaa kehnää. Takasiiven alapinnalla on X-kirjaimen muotoinen vaalea kuvio. Laji muistuttaa hyvin paljon tundrahopeatäplää (Boloria chariclea), mistä sen erottaa takasiipien alapinnan ulkoreunan T-kirjaimen muotoisiksi kuroutuneista vaaleista reunatäplistä.[3][4][5]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanhopeatäplä esiintyy sirkumpolaarisesti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Fennoskandiassa sitä esiintyy yleensä vain 68° pohjoispuolella. Suomessa lajia tavataan harvinaisena ja paikoittaisena Lapin korkeimmilla tuntureilla.[6] Viimeiset havainnot Enontekiön tuntureilta ovat 1970-luvulta, mutta Tenojokea reunustavilla Utsjoen alueen tuntureilla laji elää edelleen.[7] Pohjanhopeatäplän lentoaika on kesä–heinäkuussa riippen esiintymialueesta. Suomessa lentoaika on yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa.[6][8]
Ruotsissa laji on erittäin uhanalainen ja saattaa olla jo hävinnyt kokonaan.[7]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjanhopeatäplän elinympäristöä ovat tunturit puurajan yläpuolella ja tundra.[5] Elinympäristöä Suomessa ovat tunturien lakiosien karut paljakat. Laji talvehtii toukkana luultavasti kaksi kertaa.[6]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasvi on tuntematon, mutta niitä saattavat lapinvuokko (Dryas octopetala) tai erityisesti liekovarpio (Cassiope tetragona).[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Pohjanhopeatäplä – Boloria polaris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
- ↑ P.Pakkanen: Boloria napaea & aquilonaris in Finland perhoset.fi. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/boloria_polaris.html
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/nymphalidae/polaris.html
- ↑ a b c Pertti Pakkanen: Pohjanhopeatäplä. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ a b c Panu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 83. Suomen Perhostutkijain Seura.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Boloria/polaris/Boloria%20polaris.htm[vanhentunut linkki]