Pohjalainen Osakunta

Pohjalainen Osakunta on yksi vuonna 1643 Turun akatemiaan perustetuista kuudesta suomalaisosakunnasta. Osakuntaan tulivat nykyisen Oulun, Lapin ja entisen Vaasan läänin alueelta saapuvat ylioppilaat (jus nativitatis) tai ne, joiden juuret olivat edellä mainitulla alueella (jus patris).

Pohjalaisen Osakunnan perinteitä Helsingin Yliopistossa jatkavat Etelä-Pohjalainen Osakunta, Vasa Nation sekä Pohjois-Pohjalainen Osakunta. Pohjalaisen Osakunnan vuosipäivänä 9.11. pohjalaisten osakuntien yhteistyöelin Pohjalainen Valtuuskunta järjestää edelleen Suomen vanhimman akateemisen vuosijuhlan, Porthan-juhlan.

Historiaa

Turun palon jälkeen osakunnat muuttivat yliopiston mukana Helsinkiin 1828. Helsingissä Pohjalainen Osakunta toimi vuokratiloissa kunnes Ylioppilastalon valmistuttua myös osakunnat siirtyivät sinne. Pohjalaisten oma talo Ostrobotnia valmistui 1912.

Pohjalaisen Osakunnan merkittäviä jäseniä ovat olleet muun muassa Anders Chydenius, Henrik Gabriel Porthan, Frans Mikael Franzén, Johan Jakob Nervander, Matthias Alexander Castrén, Johan Ludvig Runeberg, Zachris Topelius, J. V. Snellman, Rudolf Holsti, K. J. Ståhlberg, Eino Leino, V. A. Koskenniemi, Ilmari Kianto.

Porthan-juhla

Ensimmäistä Porthan-juhlaa vietettiin 9. marraskuuta 1839 helsinkiläisten ylioppilaiden suosimassa, yhä toiminnassa olevassa ravintola Kaisaniemessä. Juhlaa vietettiin Henrik Gabriel Porthanin satavuotissyntymäpäivän kunniaksi. Varsin nopeasti juhlat omi aseman Pohjalaisen Osakunnan virallisena vuosijuhlana.

Pohjalaisen Osakunnan jakauduttua Porthan-juhla jäi elämään pohjalaisten osakuntien yhteisenä, arvokkaana ja perinteikkäänä akateemisena pöytäjuhlana, jota vietetään edelleen vuosittain. Juhlaa vietetään tavallisesti Ostrobotnian juhlakerroksessa.

Osakunnan jakaminen

Pohjalainen Osakunta jaettiin kahtia Etelä-Pohjalaiseen ja Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan yliopiston määräyksestä vuonna 1832. Syyksi väitettiin osakunnan suuruutta (jäsenmäärä oli tuolloin yli sata), vaikka todellisuudessa syynä on saattanut olla pohjalaisten ylioppilaiden itsetietoisuus ja vastustus yliopiston auktoriteetteja kohtaan. Osakunta yhdistettiin jälleen 1844, ja se toimi myös laittomuuden aikana eli osakuntalaitoksen ollessa lakkautettuna 1852-1868. Pian tämän jälkeen Pohjalaisen Osakunnan yhteishenki kuitenkin heikkeni. Aina 1900-luvun alkuun asti, kieliriitojen ja poliittisten virtausten vuoksi, pohjalaiset kiistelivät pitkään paitsi toisten osakuntien kanssa, myös keskenään, haluten välillä jakautua ja välillä taas ei. Lyhyesti sanottuna, milloin ulkopuolinen taho halusi hajottaa osakunnan, tappelivat pohjalaiset sitä vastaan; muina aikoina he kinastelivat keskenään ja miettivät eroa.

Pohjalaisten keskinäiselle tappelulle tuli loppu, kun jakokysymys vuonna 1906 tuotiin jälleen esille. Muut yliopiston suurista osakunnista olivat jo jakaantuneet, ja pohjalaiset totesivat olevansa kerta kaikkiaan liian suuri ja riitainen osakunta. Kahtiajako tapahtui 1907 suhteellisen sopuisasti osakunnan hajotessa jälleen kahtia Etelä- ja Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan. Seuraavana vuonna 1908 Etelä-Pohjalainen Osakunta jakaantui uudestaan suomenkieliseksi Etelä-Pohjalaiseksi Osakunnaksi ja ruotsinkieliseksi Vasa Nationiksi. Pohjalaiset osakunnat vaalivat edelleen yhteisiä perinteitä vuonna 1907 perustetussa Pohjalaisessa Valtuuskunnassa. Ennen osakunnan hajoamista aloitettu talohanke saatettiin loppuun ja Ostrobotnia-talo valmistui 1912.

Inspehtorit

• Axel Kempe 1658–? Axelius Andreæ (ja hän oli tässä tehtävässä vielä vuonna 1665)
• Erik Falander Tigerstedt 1679–85
• Simon Paulinus 1685–1688 Simon Pauli
• Jakob Flachsenius 1688–1694
• David Johannis Lund 1694–1705
• Petter Hahn 1706–1713
• Herman Ross 1722–26
• Isak Björklund 1728–1740 Isaacus Georgii
• Anders Andersson Bergius 1740–44
• Karl Fredrik Mennander 1750–57
• Pehr Kalm 1757–79
• Henrik Gabriel Porthan 1779–1804
• Frans Mikael Franzén 1804–11
• Gustaf Gabriel Hällström 1811–37 ja 1837–4 Etelä pohjalaisen osakunnan inspehtori
• Johan Jakob Tengström 1844–48 ja 1837–44 Pohjois pohjalaisen osakunnan inspehtori
• Fredrik Woldstedt 1848–52
• Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen 1868–71
• Carl Gustav von Essen 1871–74(75?)
• Johan Jakob Chydenius 1874(75?)–80
• Jaakko Forsman 1880–85
• Johan Wilhelm Runeberg 1885–98
• Georg August Asp 1898–1892(93?)
• Eliel Aspelin 1892(93?)–1899
• Ivar August Heikel 1899–1906

Lähteet

Yleiset lähteet ja kirjallisuutta

• Helanen, Vilho: Vanhan Pohjalaisen Osakunnan jakaminen. Teoksessa Pohjois-Pohjalainen Osakunta 1907–1932. s. 5–31. Toim. Vilho Helanen, Yrjö Vuorjoki, Risto Vuorjoki, Tahvo Liljeblad, Tarmo J. Tolonen. Pohjois-Pohjalainen Osakunta, Helsinki 1932.
• Helanen, Vilho: Suuri murros – Pohjalainen Osakunta 1828–1837. WSOY, Porvoo 1937.
• Klinge, Matti: Turun ajoista 1840-luvun aktivismiin – Ylioppilaskunnan historia I 1828–1852. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, Vaasa 1978.
• Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia II 1853–1871. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, Vaasa 1978.
• Klinge, Matti: K.P.T.:stä jääkäreihin – Ylioppilaskunnan historia III 1872–1917. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, Vaasa 1978.
• Knapas Rainer (toim.): Helsingin Yliopisto 1640–1990 osa II Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808–1917. Otava, Helsinki 1989.
• Roiko-Jokela, Heikki: ISÄNMAA – MAAKUNTA – YLIOPPILAS, Pohjois-Pohjalainen Osakunta pohjoispohjalaisen identiteetin rakentajana ja kehittäjänä 1907–2007. PPO:n kotiseutujulkaisusarja Jouko XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2007. 978-951-746-895-4.

Aiheesta muualla

• Pohjalainen Valtuuskunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Etelä-Pohjalainen Osakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Vasa nation (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pohjois-Pohjalainen Osakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Helsingin yliopisto
• Pohjalainen Galleria saa uusia maalauksia, Suomen Kuvalehti, 03.11.1934, nro 45, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot