Plevnan piiritys
| Plevnan piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Turkin sotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
Plevnan piiritys oli 20. heinäkuuta – 10. joulukuuta 1877[1] tapahtunut piiritys, joka oli yksi Venäjän ja Turkin välisen sodan keskeisimpiä operaatioita. Venäjän armeija yritti kolmesti huonolla menestyksellä vallata pohjoisessa Bulgariassa sijainneen linnoitetun Plevnan (nykyinen Pleven) kaupungin, jota turkkilaisen Osman paššan joukot pitivät hallussaan. Osman antautui lopulta useita kuukausia kestäneen piirityksen jälkeen. Piiritys sitoi suuren osan Venäjän armeijasta ja hidasti siten Venäjän sotaretkeä.
Venäjän armeija eteni sodan alussa nopeasti ja menestyksekkäästi. Se saapui Bulgariaan ylittämällä Tonavan kesäkuussa 1877, ja 19. heinäkuuta erikoisjoukko onnistui miehittämään Balkanvuorten läpi kulkevan Šipkan solan. Eteneminen kuitenkin pysähtyi, kun 20. heinäkuuta käydyssä ensimmäisessä Plevnan taistelussa Osman paššan joukot saivat lyötyä venäläiset takaisin hänen hiljattain linnoittamastaan Plevnan kaupungista. Sama toistui toisessa Plevnan taistelussa 30. heinäkuuta ja kolmannessa Plevnan taistelussa 11.–12. syyskuuta.[1]
Tässä vaiheessa Venäjän sodanjohto kutsui apuun insinööriupseeri Eduard Totlebenin, joka oli järjestänyt Sevastopolin puolustuksen Krimin sodan aikana. Totleben kannatti Plevnan piirittämistä.[1] Tämä edellytti kaupungin saartamista katkaisemalla Plevnan ja Sofian välinen huoltotie, jota suojasi turkkilaisten linnoitusketju. Hankittuaan kotimaasta lisäjoukkoja venäläiset onnistuivat valtaamaan suojalinnakkeet yksi kerrallaan, mihin liittyi myös Suomessakin tunnettu Gornyi Dubnjakin taistelu.
Turkin armeijan muut komentajat eivät juuri kyenneet helpottamaan piiritetyn Plevnan tilannetta. Lopulta Osman pašša katsoi tilanteensa käyneen mahdottomaksi ja yritti murtautua joukkoineen ulos piirityksestä. Ulosmurtautumista seuranneessa neljännessä Plevnan taistelussa 10. joulukuuta hän kuitenkin kärsi tappion ja joutui antautumaan.[1] Kotimaassaan Osman sai silti kansallissankarin maineen sinnikkyytensä ansiosta.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereelle vuonna 1877 valmistunut Finlaysonin tehdasrakennus nimettiin Plevnaksi tehtaanjohtajan kunnianosoituksena Venäjän joukoissa palvelleille tehtaan työläisille[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Siege of Pleven (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 11.1.2014.
- ↑ Osman Nuri Paşa (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 11.1.2014.
- ↑ Olutkaupunki Tampere #4: Plevna ja Koskipanimo (Olutposti) Youtube. 7.3.2018. Viitattu 17.11.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plevnan piiritys Wikimedia Commonsissa
