Plessy vastaan Ferguson

Plessy vastaan Ferguson (engl. Plessy v. Ferguson) on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1896 antama päätös, jonka mukaan Louisianan osavaltion laki, joka teki mustille ja valkoisille tarkoitetut erilliset mutta yhdenvertaiset tilat rautatieliikenteessä pakollisiksi, ei ollut perustuslain vastainen. Päätös muodosti osavaltioiden ja paikallishallintojen rotuerottelukäytäntöjen juridisen perustan aina vuoteen 1954 asti, jolloin korkein oikeus kumosi sen päätöksellä Brown vastaan Topekan koululautakunta.

Louisianan osavaltio oli säätänyt vuonna 1890 lain erillisistä rautatievaunuista (Louisiana Separate Car Act), joka oli määrännyt eriytetyt junavaunut mustille ja valkoisille osavaltion rautatieliikenteessä. 7. kesäkuuta 1892 Homer Adolph Plessy, joka oli 7/8 kaukasialaista sukujuurta ja 1/8 afrikkalaista sukujuurta, astui valkoisille tarkoitettuun vaunuun ja kieltäytyi siirtymästä mustille varattuun vaunuun. Louisianan laki määritteli Plessyn mustaksi ja hänen olisi lain mukaan pitänyt istua mustien vaunussa. Tämän vuoksi hänet pidätettiin lain rikkomisesta, ja hänelle määrättiin 25 dollarin sakko. Teko oli suunniteltu: sen takana oli pieni joukko neworleansilaisia mustia. Ryhmä haastoi pidätyksen perusteella lain perustuslaillisuuden, ja oikeustapausta ajamaan ryhtyi valkoinen lakimies Albion Tourgée. Alempien oikeusasteiden käsittelyn jälkeen juttu päätyi korkeimpaan oikeuteen vuonna 1893. Tourgée esitti oikeudelle, että Louisianan laki rautatievaunuista rikkoi Yhdysvaltain perustuslain kolmattatoista ja neljättätoista lisäystä vastaan. Kolmastoista lisäys kieltää orjuuden ja neljästoista muun muassa takaa kansalaisille yhtäläisen kohtelun lain edessä.

Tuomari Henry Billings Brownin esittelemän korkeimman oikeuden enemmistöpäätöksen (7–1) mukaan kumpikaan perustuslain lisäyksistä ei soveltunut tapaukseen. Päätöksessä esitettiin, että mustat olivat kolmannentoista lisäyksen mukaan poliittisesti tasavertaisia valkoisten kanssa, mutta eivät sosiaalisesti, koska he eivät olleet sosiaalisesti niin kehittyneitä kuin valkoiset. Oikeuden mukaan pakollinen rotuerottelu ei myöskään ollut halventavaa mustia kohtaan, koska laki koski tasa-arvoisesti mustia ja valkoisia: valkoiset eivät myöskään saaneet olla mustien vaunuissa.

Tuomari John Marshall Harlanin eriävässä mielipiteessä katsottiin, että Louisianan laki oli perustuslain vastainen, ja vaikka laki saattoi vaikuttaa tasa-arvoiselta, ”kaikki tiesivät”, että lain todellinen tarkoitus ”ei niinkään ollut pitää valkoisia poissa mustien vaunuista, vaan värilliset poissa valkoisille varatuista vaunuista”.

Aiheesta muualla

• Justice Henry Billings Brown: 163 U.S. 537 Plessy v. Ferguson May 18, 1896. Legal Information Institute, Cornell Law School: U.S. Supreme Court. Viitattu 11.11.2009. (englanniksi)