Planetaariset tunnit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Planetaariset tunnit on muinainen järjestelmä, jolla kuvattiin aikaa päivästä tai yöstä. Päivän tunnit saatiin jakamalla auringon nousun ja laskun välinen aika kahteentoista osaan. Yö auringon laskusta sen nousuun jaettiin myös kahteentoista osaan. Tämä tapa jakaa tunnit tuli Egyptistä.[1]

Päivän ensimmäinen tunti nimettiin kyseistä viikonpäivää hallitsevan planeetan mukaan. Maanantai - Kuu, Tiistai - Mars, Keskiviikko - Merkurius, Torstai - Jupiter, Perjantai - Venus, Lauantai - Saturnus, Sunnuntai - Aurinko. Seitsemän planeetan listaa toistettiin seuraaville tunneille järjestyksessä Saturnus, Jupiter, Mars, Aurinko, Venus, Merkurius ja Kuu seuraavaan auringon nousuun saakka.

Planetaarisia tunteja käytettiin keskiaikaisissa grimoireissa tavallisesti kertomaan ajankohtaa, milloin joku asia piti tehdä. Esimerkiksi "Saturnuksen päivänä ja tuntina" tarkoitti lauantaina auringon noustessa.[2]

  1. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 72. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.6.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Stratton-Kent, Jake: The True Grimoire, s. 174. (Bibliothèque Rouge) Scarlet Imprint, 2010. ISBN 978-0-9567203-2-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]