Pitkäjärvi (Laitila)
| Pitkäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Laitila |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
 Pitkäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkäjärvi on kuivatettu järvi Varsinais-Suomessa Laitilan Kivijärven kylässä. Entinen järvi kuului Sirppujoen vesistön yläosan alueeseen. Järvi laskettiin 1800-luvulla ja nykyään se on joenrantasuota. Järvien paikalla lukee nykykartoissa edelleen Pitkäjärvi.[1][2]
Historiallinen maantieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimeksi on kirjoitettu "Kakojärvi", mikä lienee virhe. Alueella on toinen järvi, jonka nimi on Kakojärvi. Kartassa on kuvattu tilanne ennen järvenlaskua tai tilanne ensimmäisen järvenlaskun jäljiltä. Järvi ulottui etelässä nykyisen Pitkäojan mutkaan saakka ja pohjoisessa lähes kylätielle asti. Se perusteella entisen järven pituudeksi voidaan antaa noin 2,2 kilometriä. Leveyttä on vaikea arvioida Kalmbergin kartasta.[3]
Järvenlaskun historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäjärven laskemiseksi haettiin lupaa vuonna 1807 ja järven laskeminen toteutettiin vuonna 1816.[4] Samassa yhteydessä laskettiin myös Malijärvi ja Kivijärvi, mikä tapahtui ennen vuotta 1819. Vuonna 1822 toimitettiin Pitkäjärven vesijättömailla pysyvä jako 13 osakkaan kesken siten, että kukin sai yhtä suuren osuuden.[5][6] Toisilla järvillä vesijättö jäi yhteisomaisuudeksi.
Järvien toinen järvenlasku oli osa riitaisaa hanketta. Vuonna 1838 päättivät eräät Kivijärven kyläläiset, joka kuului tuolloin Hinnerjokeen, laskea uuden kerran Kivijärven, Malijärven ja Pitkäjärven vedenpintaa ja nyt yhteistoimin Laitilan Suontaustan ja Leinmäen kyläläisten kanssa. Muodostettiin järvenlaskuyhtiö, jonka puitteissa räjäytettiin kalliota rikki 120 kyynärän matkalta. Järvien vesi ei kuitenkaan laskenut toivotulla tavalla.[7]
Vuonna 1841 torppari Daniel Johansson Laitilasta (nykyään Hinnerjoelta) peräsi oikeutta Pitkäjärvellä vesijättömaihin hakemuksessa, jonka hän jätti lääninkonttoriin. Samalla asialla hän oli myös Malijärven tapauksessa.[8] Koska kaikki Kivijärven kyläläiset eivät olleet vuonna 1838 osallistuneet sopimukseen, syntyi vesijättömaista yleisempikin riita. Sitä puitiin käräjillä vuonna 1856, kun uutta järvenlaskulupaa anottiin. Päätökseksi tuli se, että laitilalaiset suljettiin pois yhtiöstä ja kaikki kivijärveläiset otettiin siihen mukaan.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 6.5.2015.
- ↑ Pitkäjärvi, Laitila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 6.5.2015.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050776.jpg), 1855-56
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.256
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.162
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.291
- ↑ a b Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.43-44
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Hiittinen - Huittinen (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
