Pitkäjärveläiset
| Pitkäjärveläiset | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Wilho Ilmari |
| Käsikirjoittaja | Olavi Vesistö |
| Perustuu | Jalmari Finnen näytelmään Pitkäjärveläiset (1923) |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Heikki Aaltoila |
| Kuvaaja | Sulo Tammilehto |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Karl Fager (alkuteksteissä virheellisesti Aarre Koivisto)[1] |
| Pääosat |
Elna Hellman Sakari Jurkka Väinö Luutonen Eila Peitsalo Eero Roine |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
| Ensi-ilta | 2. marraskuuta 1951 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pitkäjärveläiset on Wilho Ilmarin ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1951. Se perustuu Jalmari Finnen vuodelta 1923 olevaan näytelmään Pitkäjärveläiset, joka puolestaan perustuu oikeudenkäyntipöytäkirjoihin[2]. Sekä näytelmä että elokuva sijoittuvat vuoteen 1765 Oriveden Pitkäjärvelle. Näytelmän kantaesitys oli itsenäisyyspäivänä 1930 Tampereen Työväen Teatterissa.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elna Hellman | … | Läpikäytävän Henna |
| Sakari Jurkka | … | Martti Heikkilä |
| Eero Roine | … | nimismies Antti Loveen |
| Eila Peitsalo | … | Regina Tuomaantytär |
| Leena Häkinen | … | Maria, Sikalan piika |
| Kosti Klemelä | … | Juha |
| Elsa Rantalainen | … | Susanna |
| Väinö Luutonen | … | Tuomas, entinen talollinen |
| Irma Seikkula | … | Heikkilän Liisa-emäntä |
| Toivo Mäkelä | … | Heikkilän Mikko-isäntä |
| Eila Roine | … | Sohvi |
| Kaarlo Halttunen | … | Sikalan Yrjö-isäntä |
| Martti Kuuskoski | … | Kalle Brockman |
| Arvo Lehesmaa | … | sotamies Martti Modig |
| Saimi Vuolle | … | Anna |
| Sirkka Lehto | … | Katri |
| Pentti Irjala | … | kylänmies |
| Kauko Vuorensola | … | kylänmies |
Tuotanto ja julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SF-halleille oli vastikään hankittu uudet taustaprojisointilaitteet, joita käytettiin kuvattaessa hevosella ajelua.[1] Ulkokuvauksia kuvattiin kesällä 1951 muun muassa sydän-Hämeessä Aitoossa, Luopioisissa ja Tuuloksessa.
Pitkäjärveläisiä oli Wilho Ilmarin kymmenes ja samalla viimeinen elokuvaohjaus. Sen yleisömenestys oli vähintään keskimääräistä parempi, Tampereella jopa vuoden paras, olivathan näyttelijät pääosin tamperelaisia.[1] Tässä elokuvassa esiintyvät valkokankaalla ensimmäistä kertaa Kosti Klemelä, Sirkka Lehto, Toivo Mäkelä ja Eila Roine.
Pitkäjärveläisiä on esitetty televisiossa jokseenkin säännöllisesti etenkin 2000-luvulla[3].
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarviot olivat pääasiassa suorastaan ihastuneita. Paula Talaskivelle (Helsingin Sanomat) se oli ”iloinen yllätys”, ja Modest Savtschenko (Työkansan Sanomat) sanoi sitä hyväksi, puhdastyyliseksi kansankomediaksi. Kun Talaskiven mukaan elokuva olisi voinut muodostua teatterimaiseksi eikä näin kuitenkaan käynyt, muutama muu, Savtschenko ja Eugen Terttula (Suomen Sosialidemokraatti) näkivät siinä juuri filmattua teatteria. Henkilöohjaus sai kiitosta, ja näyttelijät ovat tehneet valmistavat työt hyvin, kiitti Terttula.[4]
Myöhemmissä lehdistöarvioissa elokuvaa on luonnehdittu eloisaksi kansankomediaksi[2], jonka reippaasta menosta sanotaan, että hämäläinen hitaus ei ole koskaan ollut niin vilkasta[5]. Elokuvan tarina on tavanomainen kilpakosioasetelma, jossa parasta on hahmojen kansanomaisuus[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pitkäjärveläiset Elonet. Taustaa, Elonet.fi], viitattu 18.4.2012
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 18.4.2012, s. D 7.
- ↑ Pitkäjärveläiset Elonet. Esitystiedot. Viitattu 18.4.2012.
- ↑ Pitkäjärveläiset Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 4.5.2014
- ↑ HWR: Pitkäjärveläiset. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 18/2014 s. 11.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 14–15/2012, s. 53.