Pilanconesinpäivännouto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pilanconesinpäivännouto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Päivännoutokasvit Cistaceae
Suku: Päivännoudot Helianthemum
Laji: tholiforme
Kaksiosainen nimi

Helianthemum tholiforme
Bramwell, J.Ortega & B.Navarro

Katso myös

  Pilanconesinpäivännouto Wikispeciesissä
  Pilanconesinpäivännouto Commonsissa

Pilanconesinpäivännouto (Helianthemum tholiforme) on päivännoutokasvien (Cistaceae) heimoon, päivännoutojen (Helianthemum) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on Kanariansaarilla Gran Canarian saarella endeemisenä kasvava kasvilaji, josta tunnetaan vain kuusi populaatiota Gran Canarian saaren eri kunnista. Pilanconesinpäivännoutoa kasvaa Agüimesin, San Bartolomé de Tirajanan, Mogánin, Artenaran ja Agaeten kunnissa. Pilanconesinpäivännouto on luokiteltu Espanjassa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Pilanconesinpäivännouto on pensasmainen ja voi kasvaa jopa 35 cm korkeaksi. Elomuodoltaan pilanconesinpäivännouto on kamefyytti tai joskus pienikokoinen fanerofyytti. Pilanconesinpäivännoudon varret ja lehdet ovat tiheän, vaalean karvoituksen peittämiä. Lehdet ovat pieniä ja niiden muoto vaihtelee suikeasta soikeaan. Korvakkeet ovat 2–3 mm pitkiä ja kolmiomaisia tai suikeita. Kukinto on tiivis ja siinä on enintään 20 kukkaa. Kukat ovat halkaisijaltaan 1 cm. Kukkien terälehdet ovat keltaisia ja niiden tyvessä on tavallisesti oranssinruskea täplä. Pilanconesinpäivännouto kukkii maalis–huhtikuussa ja tuottaa hedelmiä touko–kesäkuussa. Hedelmät ovat 4–5 mm pitkiä ja karvaisia kotia. Pilanconesinpäivännouto on hyönteispölytteinen.

Pilanconesinpäivännouto kasvaa erilaisilla rinteillä kohdissa, joissa maaperää vain on riittävästi. Laji kasvaa usein yhdessä muun muassa kanariankistuksen (Cistus symphytifolius), kanarianmännyn (Pinus canariensis), tirajananvuorimarketan (Argyranthemum adauctum ssp. gracile), tanasirokin (Micromeria benthamii), hopeamaitteen (Lotus holosericeus) sekä kanarianjänönputken (Bupleurum salicifolium) kanssa.

  • Atlas y Libro Rojo de la Flora Vascular Amenazada de España (s. 712–713) (espanjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]