Pikkuvita
| Pikkuvita | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
| Suku: | Lapavidat Potamogeton |
| Laji: | berchtoldii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Potamogeton berchtoldii |
|
| Katso myös | |
Pikkuvita (Potamogeton berchtoldii) on hentovartinen uposkasvi lapavitojen eli vitojen suvussa. Se kasvaa 10–70 senttimetriä pitkäksi. Lehdet ovat 2–5 cm pitkät ja 0,8–2 millimetriä leveät. Kalvomaiset kielekekorvakkeet ovat avoimet, 0,5–1,5 cm pitkät. Tähkän pituus on 4–8 mm ja perän 0,5–3 cm. Hedelmä on kooltaan 1,8–2,7 mm.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkuvita on laajalle levinnyt vesikasvi, jota tavataan ympäri maailman pohjoispuolen Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa.[4] Suomessa pikkuvita esiintyy koko maassa. Se on monilla alueilla Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle yleinen, harvinaisempi laji on Pohjois-Lapissa ja Ahvenanmaalla. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat ojat, lammikot ja suojaisat rannat.[5][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Potamogeton berchtoldii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Plants of the World Online: Potamogeton berchtoldii Fieber (englanniksi) Viitattu 1.10.2021.
- ↑ Kasviatlas 2022: Pikkuvidan (Potamogeton berchtoldii) levinneisyys Suomessa.