Piiparinmäen tuulivoimapuisto
| Piiparinmäen tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kajaani, Pyhäntä |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | lokakuu 2019 [1] |
| Sähköverkkoon | marraskuu 2022 [2] |
| Valmistunut | 2023 [2] |
| Perustaja | Metsähallitus [1][3] |
| Rakennuttaja | Ilmatar Energy Oy [1] |
| Omistaja | Glennmont Partners [1] |
| Operaattori | Ilmatar Service Oy [1] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 2 |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 165–195 m |
| Pinta-ala | 58 km² |
| Tuulivoimalat |
28 × Vestas V150 (5,6 MW) [5] 13 × Vestas V150 (4,2 MW) |
| Kapasiteetti | 211 MW [1] |
| Vuosituotanto | yli 700 GWh [1] |
 Piiparinmäen tuulivoimapuisto |
|
| Verkkosivut | ilmatar.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Piiparinmäen tuulivoimapuisto on Kainuun Kajaanin ja Pohjois-Pohjanmaan Pyhännän välisellä raja-alueella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 41 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 211 megawattia ja vuosituotanto on noin 700 gigawattituntia. Voimalat on rakentanut Ilmatar Energy, muuta Glennmont Partners omistaa ne. Niitä operoi Ilmatar Service Oy. Se oli valmistuessaan kapasiteetiltaan Suomen suurin tuulipuisto.[6][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piiparinmäen tuulivoimapuisto sijaitsee Oulujärven lounaisrannikon Vuolijoen lounaispuolella valtion mailla. Kajaanin puolella tuulivoimalaitoksia sijaitsee Kettukankaalla ja Hukkasenaholla. Pyhännän puolella ne sijaitsevat Pyörätienkankaalla,Piiparinmäellä, Karmitunnevalla, Karmitunviidalla, Teerinevalla, Matkanevalla, Pahkapuronkankaalla, Sivakkakalliolla ja Naamangankankaalla.[1] Tuulipuiston pituus on 13 kilometriä, leveys 5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 27 neliökilometriä.[6] Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on kuitenkin 58 neliökilometriä.[4]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamia. Kapasiteetiltaan suurempi tuulivoimalan malli on V150, jonka napakorkeus on 155 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,6 megawattia.[5] Näitä tuulivoimalaitoksia on puistossa 28. Toinen malli on V150, jonka napakorkeus on 155 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä ja kapasiteetti on 4,2 megawattia.[7] Tätä voimalamallia on 13.[8] Voimalat sijaitsevat 165–195 metriä mpy.[6]
Tuulipuiston läpi kulkee Kajaanista länteen kulkeva valtatie 28, josta haarautuu kolme sivutietä. Ne ovat tuulivoimaloille johtavia huoltoteitä. Karmitunviidalla sijaitsee yksi sähköasema ja Murronkankaalla valtatien varressa toinen. Puiston yli kulkee pohjois-etelä -suuntainen sähkölinja. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten on rakennettu myös yksi 110 kilovoltin sähkölinjaa lisää, jolloin tuulipuisto saadaan kytkettyä kantaverkkoon kauempana etelässä.[6][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aloite tuulivoimapuiston rakentamiseksi tuli Metsähallitukselta, joilla on muitakin tämän kaltaisia hankkeita vireillä. Suunnittelun alkuvaiheessa hankealue oli pinta-alaltaan paljon suurempi kuin sen toteutuma. Piiparimäen ympäristön lisäksi siihen sisältyi Murtomäen ympäristö ja niiden välissä sijaitseva Lammaslamminkankaan alueet, jotka kaikki kuuluivat Siikalatvan, Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kuntien alueille. Metsähallituksessa arvioitiin, että hankealueelle voisi pystyttää 85–127 noin 3 megawatin tuulivoimalaitosta. Voimalat olisivat hyödyntäneet Oulujärven lounaispuolen ylänköalueen parempia tuuliolosuhteita. Nämä alueet olivat mukana sekä vuoden 2012 että 2014 ympäristövaikutusten arviointiselvityksessä (YVA), mutta sen jälkeen jätettiin välissä sijaitseva Lammaslamminkangas hankkeesta pois.[9][10] Osayleiskaavaan jätettiin valituksia, jotka Korkein hallinto-oikeus huomioi ja kumosi kaavan Murtomäen ympäristön osalta. Hankkeeseen jäivät enää Piiparinmäen ympäristöt jäljelle.[3][1] YVA-menettelyn rinnalla laativat sekä Kajaani että Pyhäntä tuulipuistoille osayleiskaavat. Toukokuussa 2015 sihen sisältyi enää Piiparinmäen osa-alue, jonka pinta-alaksi tuli 58 neliökilometriä. Siinä tuulivoimalaitoksien paikat oli määritetty niin, että 41 voimalasta 9 sijaitsi Kajaanin ja 32 Pyhännän alueella.[4] Metsähallitus myi kesäkuussa 2018 Piiparinmäen tuulivoimapuiston rakentamisoikeudet Ilmatar Energy Oy:lle [3], joka oli perustettu samana vuonna.[11] Hankkeen rahoittajaksi saatiin Glennmont Partners, joka on Euroopan suuria uusiutuvaan energiaan keskittyvistä rahastoyhtiöistä.[1] Tuulipuiston rakentaminen alkoi lokauussa 2019, jolloin ensimmäisen tuulivoimalaitoksen pystytys tapahtui syyskuussa 2020 ja viimeisen loppuvuonna 2021.[1] Sähköntuotanto aloitettiin jo marraskuussa 2020, jolloin oli pystytetty vasta 13 tuulivoimalaitosta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Piiparinmäki ilmatar.fi. Helsinki: Ilmatar. Arkistoitu 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c Kihnula, Satu: Piiparinmäen tuulivoimatyömaa hiljenee pian talvitauolle – koronarajoitukset vaikuttavat arkeen ulkotöissäkin (PDF) 28.10.2020. Kaleva365 Oy. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c Piiparinmäen tuulivoimapuisto metsa.fi. Vantaa: Metsähallitus. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c d Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (s. 5–7) metsa.fi. 19.5.2015. Seinäjoki: Ramboll Finland Oy / Kajaani, Pyhäntä. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b Vestas V150/5.6MW www.thewindpower.net. 24.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Piiparinmäen tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Vestas V150/4000-4200 www.thewindpower.net. 24.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Piiparinmäki www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Piiparinmäki-Lammaslamminkangas, tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma (PDF) (s. 1–3, 30–33) YVA-selostus. joulukuu 2012. Oulu: Pöyry Finland Oy. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Piiparinmäki-Lammaslamminkangas, tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) YVA-selostus. helmikuu 2014. Oulu: Pöyry Finland Oy. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Ilmatar Energy Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 9.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmatar Energy Oy (verkkosivut)