Pietarin evankeliumi
| Pietarin evankeliumi | |
|---|---|
| Κατὰ Πέτρον ἐυαγγέλιον | |
 Akhimista löydetty Pietarin evankeliumin sisältävä fragmentti. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon (Pseudo-Pietari) |
| Kieli | muinaiskreikka (koinee) |
| Genre | evankeliumi, apokryfinen kirjoitus |
| Julkaistu | n. 70–160 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Johannes Seppälä |
| Kustantaja | Ortokirja ry |
| Julkaistu | 1981 teoksessa Pietarin evankeliumi sekä Pietarin ja Andreaan teot |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 4 s. |
| ISBN | 951-95565-1-6 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pietarin evankeliumi (m.kreik. Κατὰ Πέτρον ἐυαγγέλιον, Kata Petron euangelion) on varhaiskristillinen Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin kuuluva pseudepigrafinen evankeliumi, josta on säilynyt ainoastaan katkelmia Jeesuksen kärsimyshistoriasta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietarin evankeliumi on ajoitettu noin vuosiin 70–160.[1] 1800-luvun loppupuolelle asti Pietarin evankeliumi tunnettiin ainoastaan kirkkoisien yksittäisistä maininnoista, jotka tuomitsivat teoksen harhaoppisena mutta eivät juurikaan kertoneet sen sisällöstä.[2] Kirkkoisistä ainakin Serapion Antiokialainen (n. 200 jaa.) on tuntenut Pietarin evankeliumin, samoin Origenes, Eusebios Kesarealainen ja Theodoretos Kyrrhoslainen.[3]
Talvella 1886–1887 ryhmä ranskalaisia arkeologeja M. Bouriantin johdolla löysi Akhmimista eli antiikin Panopoliista Ylä-Egyptistä kirjan, joka sisälsi katkelmia Pietarin evankeliumista, Pietarin ilmestyksestä, Henokin kirjasta sekä eräistä muista teksteistä. Kirja on ajoitettu 500-luvun lopulle, ja sen tekstit julkaistiin 1892. Myöhemmin Oksyrhynkhoksesta on löydetty kaksi lyhyttä papyruskäsikirjoitusta, jotka sisältävät katkelmia Pietarin evankeliumista (P.Oxy. 2949 ja P.Oxy 4009). Nämä katkelmat ovat peräisin 100-luvun lopulta tai 200-luvun alusta. [4] Nämä löydöt viittaavat siihen, että Pietarin evankeliumi on ollut aktiivisessa käytössä ainakin joissakin egyptiläisissä luostareissa.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säilynyt Pietarin evankeliumin jakso sisältää Jeesuksen kärsimyshistorian, ylösnousemuksen ja ylösnousseen ilmestyksiä. Koska evankeliumin alkua ei ole säilynyt, ei tiedetä, rajoittuiko se alun perin kärsimyshistoriaan vai sisälsikö se myös Jeesuksen opetuksia ja tekoja kanonisten evankeliumien tapaan.
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käytössä on kaksi tapaa viitata Pietarin evankeliumin yksittäisiin kohtiin. Seuraavassa taulukossa[5] arabialaiset numerot 1–60 viittaavat Adolf von Harnackin laatimaan jaejakoon, roomalaiset numerot I–XIV J. A. Robinsonin lukujakoon, jota tarkennetaan tarvittaessa liittämällä lukunumeroihin Harnackin numeroinnin mukaiset jaenumerot.
| Luvut | Jakeet | Aihe |
|---|---|---|
| I–II | 1–5 | Oikeudenkäynti |
| III | 6–9 | Pilkkaaminen ja pahoinpitely |
| IV–VI,22 | 10–22 | Ristiinnaulitseminen |
| VI,23–VII | 23–27 | Hautaus ja valitus |
| VIII–IX,34 | 28–34 | Vartijat haudalla |
| IX,35–XI,44 | 35–44 | Ylösnousemus |
| XI,45–49 | 45–49 | Vartijoiden tunnustus |
| XII–XIII | 50–57 | Naiset haudalla |
| XIV | 58–60 | Ylösnousseen ilmestys |
Erityispiirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimpien tutkijoiden mukaan Pietarin evankeliumi on kirjallisesti riippuvainen kanonisista evankeliumeista.[4] Niihin verrattuna kärsimyshistorian ihmeenomaiset piirteet ovat kuitenkin kasvaneet selvästi. Lisäksi tietyissä yksityiskohdissa esiintyy juutalaisvastaisia sävyjä: esimerkiksi syy Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta vieritetään juutalaisten niskoille selvemmin kuin Uudessa testamentissa.[4]
Tietyissä yksityiskohdissa kuvaus saa dokeettisia piirteitä, eli Jeesuksen ihmisyys ja hänen kärsimyksensä vaikuttaa vain näennäiseltä:
»He toivat paikalle kaksi pahantekijää ja ristiinnaulitsivat Herran heidän keskelleen. Mutta hän vaikeni ikään kuin ei olisi tuntenut lainkaan tuskaa.»
(Piet. ev. 10, käännös Matti Myllykoski)
Pietarin evankeliumi sisältää vanhimman tunnetun kuvauksen itse ylösnousemuksesta:
»…he näkivät vielä haudasta tulevan ulos kolme miestä, joista kaksi tuki kolmatta, sekä ristin tulevan näiden jäljessä. Kahden pään ulottuivat taivaaseen, mutta heidän taluttamansa (miehen pää) ulottui taivastenkin yli. He kuulivat taivaista äänen, joka sanoi: ”Oletko saarnannut poisnukkuneille?” Ja rististä kuului vastaus: ”Kyllä.”»
(Piet. ev. 39–41, käännös Matti Myllykoski)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Räisänen, Heikki & Hakola, Raimo (toim.): Viisi evankeliumia rinnakkaisteksteinä: Matteus – Markus – Luukas – Johannes – Tuomas (– Pietari). Helsinki: Yliopistopaino, 1993. ISBN 951-570-176-7
- Myllykoski, Matti: Pietarin evankeliumi: Akhmîm-fragmentin käännös ja kommentaari. Teologinen Aikakauskirja, 2008, 113. vsk, nro 4, s. 291–300. Helsinki: Teologinen julkaisuseura. ISSN 0040-3555
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pietarin Evankeliumi. Teoksessa Pietarin Evankeliumi sekä Pietarin ja Andreaan teot. (Suomennos Johannes Seppälä, johdanto Petri Piiroinen) Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry, 1981. ISBN 951-95565-1-6
Muita käännöksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Gospel of Peter. Teoksessa Elliott, J. K.: The Apocryphal New Testament: A Collection of Apocryphal Christian Literature in an English Translation. OUP Oxford, 2005. ISBN 9780198261810
Muuta kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Evans, Craig A.: ”Kyseenalaisia tekstejä – Osa II: Pietarin evankeliumi, Egerton-evankeliumi, Marian evankeliumi ja Markuksen salainen evankeliumi”, Jeesus-huijaus paljastuu, s. 93–118. Suomentanut Anne Leu. Juva: Perussanoma, 2015. ISBN 978-951-888-713-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Gospel of Peter. The Gnostic Society Library. (englanniksi)
- Gospel of Peter. Early Christian Writings. (englanniksi)