Piedad Córdoba

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piedad Córdoba vuonna 2017.

Piedad Esneda Córdoba Ruiz, alias Teodora de Bolívar tai Gaitán (25. tammikuuta 195520. tammikuuta 2024 Medellín[1]) oli kolumbialainen poliitikko ja juristi. Hän istui urallaan sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Córdoba tunnettiin oikeistopoliitikkojen voimakkaana kriitikkona ja hänen roolistaan neuvotteluista FARC-sissien kanssa. Häntä syytettiin myös sissien tukemista, minkä takia hänelle vuonna 2010 asetettiin 18 vuoden virkakielto, joka kuitenkin kumottiin myöhemmin.

Asianajajasta politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Córdoba oli 12-lapsisen vanhin. Hänen vanhempansa olivat opettajia. Isä oli musta ja äiti valkoinen.[2]

Córdoba opiskeli oikeustiedettä ja saatuaan tutkintonsa valmiiksi hän aloitti poliittisen uransa. Hän toimi Medellínin kukkuloiden slummialueella Kolumbian liberaalipuolueen edustajana.[2]

Edustajainhuoneeseen ja senaattiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Córdoba valittiin vuonna 1991 ensimmäisen kerran edustajainhuoneeseen, jossa hän istui vuodet 1992–1994. Kun William Jaramillo ilmoitti 1994, ettei hae enää jatkokautta senaattiin, Córdoba valittiin hänen seuraajakseen.[3] 1990-luvun alku oli hyvin vaikeaa aikaa Kolumbian historiassa. Huumekartellien aseistamat kapinalliset ja muut sissijoukot taistelivat alueista, ja Córdoba oli niitä harvoja, jotka uskalsivat pitää ääntä sisällisodan suurimpien uhrien eli vähemmistöjen puolesta.[2]

Córdoba valittiin uudelleen senaattiin vuonna 1998. Hän alkoi toisella kaudellaan vaatia neuvotteluja sisällissodan ratkaisemiseksi. Córdoba kaapattiin 1999 AUC-liikkeen johtajan Carlos Castañon määräyksestä. Hän oli useamman viikon vangittuna ja vapauduttaa lähti joksikin aikaa maanpakoon Kanadaan. Córdobaa kohtaan hyökättiin muutamia kertoja palattuan takaisin Kolumbiaan, minkä seurauksena hän päätti, että hänet lapsensa muuttaisivat pysyvästi Kanadaan.[3]

Oikeiston kriitikko ja neuvottelija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Álvaro Uribe valtakaudella 2002–2010 Córdoba oli presidentin voimakkaimpia kriitikoita. Hän muun muassa johti kampanjaa, joka paljasti Uriben ja tämän konservatiivisten tukijoiden yhteyksiä puolisotiaallisiin jäjrestöihin. Hän vaati vuonna 2007 Amerikan vasemmistohallituksia katkaisemaan yhteyksensä Kolumbiaan presidentin ja rikollismaailman yhteyksien takia.[2] Córdoba muun muassa syytti presidentti Uriben puolustusministeri Juan Manuel Santosia vastuulliseksi 5 000:sta armeijan väärin perustein tappamasta siviilistä, jotka esitettiin sisseiksi ja joiden perusteella armeija sai rahaa.[4]

Uribe joutui kuitenkin luottamaan Córdobaan ja Venezuelan presidenttiin Hugo Cháveziin, kun Kolumbia joutui neuvottelemaan FARC-sissien kanssa vuosia panttivankina olleiden poliitikkojen ja sotilaiden vapauttamisesta.[2] Neuvottelut johtivat vuonna 2009 joidenkin panttivankien vapauttamiseen.[5] Panttivankineuvottelut herättivät ristiriitaisia tunteita; Córdobaa syytettiin äänien kalastelusta. Sissit vaativat nimenomaan vasemmistolaista Córdobaa mukaan, mikä ei miellytä oikeistolaista Uribea.[6]

Norjalaisen rauhantutkimuslaitos PRIOn johtaja Kristian Berg Harpviken piti Piedad Córdobaa yhtenä vahvimmista ehdokkaista saamaan vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkintoa.[7] Vuoden 1980 palkinnonsaaja, Adolfo Pérez Esquivel, ilmaisi avoimesti tukensa Córdoban valinnalle.[8]

Virkakielto ja sen kumoaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2010 Kolumbian syyttäjä ilmoitti Córdobaa tutkittavan yhteistyöstä sissien kanssa ja maanpetoksesta.[4] Marraskuussa 2010 kongressi erotti hänet ja hänelle asetettiin 18 vuoden virkakielto.[9]

Kolumbian valtioneuvosto kumosi vuonna 2016 Córdobodan virkakiellon. Tämä pyrkikin vuonna 2018 presidentiksi, ja vuonna 2022 hänet valittiin uudelleen senaattiin. Hän istui senaatissa aina kuolemaansa 2024 asti.[10]

Córdoballa oli ollut vuodesta 2022 sydänongelmia, ja hän kuoli tammikuussa 2024 medellíniläisessä sairaalassa, johon hänet oli otettu sydänkohtauksen jälkeen.[10]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]