Jacob Wilhelm Hisinger
Jakob Wilhelm Hising, aateloituna vuodesta 1784 Hisinger (16. lokakuuta 1767 Turku – 3. elokuuta 1843 Helsinki) oli suomalainen senaattori, todellinen valtioneuvos ja laamanni.[1]
Hisingerin vanhemmat olivat Vaasan hovioikeuden varapresidentti Karl Hising, aateloituna vuodesta 1784 Hisinger (1738–1805) ja Anna Magdalena Bremer. Hisinger oli naimisissa 1798–1825 Augusta Eleonora Lovisa von Kothenin (k. 1825) kanssa. Heidän poikiaan olivat Turun piirin luotsimajuri, everstiluutnantti Karl Gustaf Hisinger (1800–1846), senaattori Robert Axel Hisinger (1805–1859) ja senaatin oikeusosaston esittelijäsihteeri Fredrik Adolf Hisinger (1811–1860).[1]
Hisinger pääsi ylioppilaaksi 1782 ja suoritti Turun akatemiassa tuomarintutkinnon 1785. Hän oli Vaasan hovioikeuden kanslistina 1786–1790, oikeusrevision toimituskunnan ylimääräisenä kanslistina 1790–1793, Vaasan hovioikeuden notaarina 1793 ja oikeuskanslerin toimituskunnan kanslistina 1793–1794 sekä protokollasihteerinä 1794. Vaasan hovioikeuden asessorina hän toimi 1794–1795 ja Kyminkartanon (sittemmin Kymin) laamannikunnan laamannina 1795–1845. Hisinger oli samalla Suomen asiain komitean jäsenenä Pietarissa 1811–1812 ja hallituskonseljin (senaatin) oikeusosaston jäsenenä (senaattorina) 1812–1831. Hänestä tuli valtioneuvos 1817 ja todellinen valtioneuvos 1822.[1]
Hisinger osallistui aatelissäädyssä Porvoon valtiopäiville 1809.[1] Hän omisti Königstedtin kartanon Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1816 rakennetun kartanon kaksikerroksisen empiretyylisen päärakennuksen suunnitteli tiettävästi arkkitehti Carl Ludvig Engel.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Jakob Vilhelm Hisinger. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 17.7.2015.
- ↑ Valtioneuvoston kanslia: Königstedtin kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
