Pietari Aapo Herajärvi
| Pietari Aapo Herajärvi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Kalkkimaan pappi |
| Syntynyt | 9. syyskuuta 1830 Kalkkimaa, Alatornio |
| Kuollut | 3. marraskuuta 1885 (55 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
Pietari Aapo (Petter Abram) Herajärvi (9. syyskuuta 1830 Kalkkimaa, Alatornio – 3. marraskuuta 1885 Alatornio) oli omintakeinen kansantaiteilija, runojen ja pilkkalaulujen tekijä, niin sanottu kylähullu.[1][2] Oikeaa nimeään paremmin hänet tunnettiin ”Kalkkimaan pappina” syntymäkylänsä mukaan sekä erityisesti sen vuoksi, että hänen kerrottiin muistaneen pappien saarnat ulkoa ja tehneen myös omia pilkkasaarnojaan.[3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herajärvi syntyi aviottomana lapsena, ja köyhyys ja huonommuus leimasivat hänen repaleista ja turvatonta lapsuuttaan. Hänen on arvioitu olleen lahjakas ja omanneen ilmiömäisen muistin.[4] Vaeltaessaan kulkurina talosta taloon hän painoi mieleensä niin saarnat, kaskut, runot kuin uutisetkin. Aikuistuttuaan hän sepitteli pilkkarunoja ja esitti suorasukaisia puheita kenestä tahtoi.[5] Hän myös kertoi loitsuja, mutta ei harrastanut varsinaisesti kansanparannusta; usein hänen kerrotaan myös vetäneen Raamattua perässään. Herajärvi herätti eriskummallisella käytöksellään kiinnostusta ympäri Tornion ja Haaparannan seutua. Hänellä oli pitkät hiukset ja parta ja hän oli pukeutunut tavallisesti pitkiin viittoihin ja hameisiin.[6] Kerrotaan, että häntä on myös luultu ortodoksipapiksi. Tiettävästi hän käytti runsaasti alkoholia ja mahdollisesti myös kuoli alkoholimyrkytykseen.
Pietari kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1885, kertomusten mukaan kotipitäjänsä Alatornion kirkkomaan aidan viereen. Hänen povitaskustaan löytyi viinapullo – joka ei kertoman mukaan ollut tarkoitettu kulkijalle itselleen vaan palkkioksi kantajille.[3]
Pietari Herajärvestä historiallisena henkilönä tiedetään hyvin vähän, mutta legendaarisesta hahmosta nimeltä Kalkkimaan pappi kerrotaan sitäkin enemmän. Kalkkimaan papista on Tornionjokilaaksossa kerrottu tarinoita 1800-luvun lopusta meidän päiviimme. [3] Hänestä on muodostunut alueella kulttihenkilö, ja tutkijat ovat korottaneet hänet modernisti jopa performanssi- ja ITE-taiteilijaksi.[4]
Erään Herajärvestä kerrotun tarinan mukaan Kalkkimaan pappi joutui tuomarin eteen oikeuteen todistajana. Hän oli lyönyt vetoa siitä, että pystyy pyllistämään takapuolensa tuomarille ja pieraisemaan. Oltuaan todistamassa tuomarin edessä hän pudotti povestaan leipäpalan lattialle kumartuen ottamaan sitä. Samalla hän pyllisti tuomariin päin pieraisten voimakkaasti. Tuomari moitti, että tehän olette häpeämätön, kun pierette oikeudessa. Istunnossa oli juuri aikaisemmin ollut puhe siitä, ettei kuulopuheen perusteella voi todistaa ja että pitää nähdä. Kun Kalkkimaan pappi kysyi lautamiehiltä: "Kuas näki?" ei kukaan heistä sanonut nähneensä. "No ei kuulupuheishiin voi luottaa nähjä se pittää!"[7] Toisen tarinan mukaan hän kaivautui hiekkaan Keminmaan vanhalla hautausmaalla ja kun vaunut lähestyivät, hän nousi ylös ja huusi: "Kolomesattaa vuotta olen tässä maannu enkä ole Jumalan aurinkoa nähny!" (Toisessa versiossa huudahdus on muodossa "Raskas on maata maan povessa ja oottaa tuomiopäivää, vai kuinka poikaparat?")[8]
Pietari Herajärvi taiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pietari Herajärvestä on tehty muutamia maalauksia, joista vanhimman on maalannut oopperalaulaja ja taidemaalari Otto Vallenius vuonna 1919. Maalauksessa Herajärvi on pukeutunut kahteen punertavaan hameeseen, ja sen pohjana on ilmeisesti käytetty ainoaa tunnettua, Johan Björkmanin luultavasti vuonna 1882 ottamaa valokuvaa Herajärvestä. Myöhemmin "Kalkkimaan papista" ovat tehneet maalauksia mm. alatorniolainen taiteilija Martti Massa, kotiseutumies Tauno Ahvenjärvi ja viimeisimpänä taiteilija Pekka Iso-Rättyä vuonna 2006. Eräitä Herajärven runoja on levytetty, ja torniolaisen rockyhtyeen Zacharius Carls Groupin kappale Is this what you want from life? kertoo The Priest of Chalkland -nimisestä hahmosta, joka raahaa Raamattua perässään. Kaunokirjallisuudessa Pietari Herajärvi esiintyy mm. Arvi Järventauksen historiallisessa romaanissa Rummut ja Mirjam Kälkäjän näytelmässä Kalkkipappi. Jälkimmäinen on kirjoittanut myös samannimisen novellin.[9]
Runoja ja lauluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Amerikkaan lähtijöiden hyvästijättölaulu [10]
- Nälkähäät [10]
- Antti Kurtti [10]
- Kalkkimaanpojan laulu Engelsmannien käytöksistä Oulun läänissä kesällä 1854. Chr. Ev. Barck, Oulu 1854
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castren, C. A: Kalkkimaan pappi. – Suomen ylioppilaskunnan albumi Elias Lönnrotin kunniaksi hänen täyttäessään kahdeksankymmentä vuotta 9.4.1882. Helsinki: [Suomen ylioppilaskunta], 1882, s. 203–210.
- Laaksonen, Pekka et al. (toim.): Hullun kirjoissa – Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989. ISBN 951-717-570-1
- Rantala, Pälvi: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua: Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle (väitöskirja). Lapin yliopisto. PDF (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tornion kaupunginkirjasto : Kalkkimaan pappi
- ↑ Oppitori 10.5.2010 : Kalkkimaan pappi
- ↑ a b c Rantala, Pälvi 2009. Erilaisia tapoja käyttää kylähullua: Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle (lectio). Elore.
- ↑ a b Lähteenmäki, Maria 2009. Arvioita, katsauksia: Naurattavan ja traagisen rajamailla. Hiidenkivi 6/2009. Arkistoitu 3.4.2015.
- ↑ Rantala, Pälvi: Kalkkimaan pappi Tornionlaakson ensimmäinen stand up -koomikko? (Haveri, Minna & Heikkilä-Palo, Liisa (toim.): ITE Lapissa. Nykykansantaiteen vuosikirja 10) Helsinki: Maahenki., 2013. ISBN 978-952-301-000-0
- ↑ Kalkkimaan pappi II. Tornio, 11.01.1899, nro 2, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 09.07.2015.
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto TK 8:4, Ylitornio 1961. Oiva Arvola, kertoja Heikki Syväjärvi, s. 1918. Valinnut Rantala, Pälvi: Viikon tarina, Lappi.fi [1]
- ↑ Rantala, Pälvi: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua: Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle, s. 159-160. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-29-3937-4
- ↑ Rantala, Pälvi: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua: Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle, s. 86-94. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-29-3937-4
- ↑ a b c Laulun sanat Tornio kaupunginkirjaston Tornio-kokoelma tornio.fi.Alkuperäinen lähde: Vuento, Pertti (kok.) 1994: Historiaa ja perimätietoa hiippakuntarajalta : ruotumiehen ja kalkkipapin turva. ISBN 952-90-5371-1 (nid.)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
