Petsikääpä
| Petsikääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Irpicaceae |
| Suku: | Resiniporus |
| Laji: | resinascens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Resiniporus resinascens |
|
Petsikääpä (Resiniporus resinascens, syn. Ceriporiopsis resinascens) on Suomessa harvakseltaan tavattu, etelää kohti yleistyvä kääpälaji. Se elää lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä sekä kulttuuriympäristöissä. Petsikäävän isäntäpuita ovat raita, muut pajut, haapa sekä joskus muut lehtipuut ja pensaat. Yleensä petsikäävän löytää elävän puun kuolleelta oksalta tai oksanarvesta.[2][3]
Petsikäävän yksivuotinen ja alustamyötäinen itiöemä kasvaa yleensä vain sormenjäljen kokoisina laikkuina ja 1-2 mm:n paksuisena. Tuore kääpä on pehmeä ja helposti lohkeava, kuivana taas siitä tulee jäykkä. Kermanvalkea reunus erottuu pillipintaa vaaleampana. Pillipinta on ensin nuorena kellertävänvalkoinen ja muuttuu sitten oljen- tai oliivinsävyiseksi ja vanhana harmaanokranruskeaksi. Nuoria pillejä on 3-6 millimetrillä, vanhemmat pillit ovat huomattavasti suurempia. Pohjamalto on kermanvalkea ja pillit samansävyisiä pillipinnan kanssa. Vaikka petsikäävän ja sen lähisukulaisen hartsikäävän on todettu molekyylibiologian perusteella olevan eri lajeja, on raja kuitenkin häilyvä ja lajien on todettu dna-analyysien perusteella risteytyvän keskenään. Tyypillisesti petsikääpä on pienialaisempi, vaaleamman ja kellertävämmän (ei ruosteisen) värinen sekä pienipillisempi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 10.1.2022
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 125. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0