Peter Gøtzsche

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Peter Gøtzsche vuonna 2018.

Peter Christian Gøtzsche (s. 26. marraskuuta 1949) on tanskalainen lääkäri, tiedemies ja entinen Kööpenhaminan kuninkaallisen sairaalan Nordic Cochrane -keskuksen johtaja. Hän on yksi Cochrane-verkoston perustajista ja lukuisten Cochrane-kirjaston julkaisemien systemaattisten kliinisten tutkimusten arvostelujen kirjoittaja. Yli 70 hänen julkaisuistaan julkaistiin viidessä parhaassa lääketieteellisessä aikakauslehdessä (The Lancet, BMJ, JAMA, Annals of Internal Medicine ja New England Journal of Medicine).

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilastutkinnon jälkeen Gøtzsche opiskeli yliopistossa ja valmistui biologian ja kemian maisteriksi 1974 [1]. Hän työskenteli lyhyen aikaa opettajana. Vuonna 1975 hän aloitti lääketeollisuudessa Astra AB: n myyntiedustajana. muutamaa kuukautta myöhemmin hänestä tuli yrityksen tuotepäällikkö. Vuonna 1977 Gøtzsche sai työpaikan Astra-Syntexissä ja hänestä tuli vastuu kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Astra-Syntexissä työskennellessään hän aloitti lääketieteen opinnot ja sai lääketieteen tutkinnon vuonna 1984. Hän työskenteli useissa Kööpenhaminan sairaaloissa vuosina 1984-1995. Yhdessä Sir Ian Chalmersin ja noin 80 muun tutkijan kanssa hän perusti Cochrane Collaborationin vuonna 1993. Samana vuonna Götzsche avasi Skandinavian Cochrane Centerin. Vuonna 2010 Gøtzsche sai Kööpenhaminan yliopiston professorin tittelin kliinisten tutkimusten ja niiden analyysien kehittämisestä. Vuonna 2017 hänet valittiin Cochrane Collaborationin hallintoneuvostoon. Yhteistyön hallintoneuvosto peruutti hänen jäsenyytensä Cochrane Collaborationissa 25. syyskuuta 2018 [2]. Götzsche perusti vuonna 2019 vapaan tieteen instituutin, joka avattiin 9. maaliskuuta Kööpenhaminassa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa [3].

Tutkimus ja systemaattiset kliinisten tutkimusten katsaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä tutkimuksessaan Gøztsche paljasti, että lumelääkkeellä on yllättävän heikko vaikutus [4][5][6]. Gøtschet havaitsi myös, että monet systemaattiset katsaukset meta-analyysien kliinisiin tutkimuksiin sisältävät alkuperäisen tiedon hankkimiseen liittyviä virheitä [7] . Gøtsche kritisoi yhdessä avustajien kanssa tutkimusmenetelmiä ja tulosten tulkintaa, joita muut tutkijat käyttivät systemaattisten arvioiden tekemisessä lumelääkkeellä [8]. Gøtzsche arvosteli kliinisten kokeiden heikkoja systemaattisia katsauksia [9] ja johtavien lääketieteellisten vertaisarvioitujen lehtien toimituksellisia käytäntöjä [10] . Hän kirjoitti räätälöityjen lääketieteellisten artikkeleiden, nimeltään ”medical ghostwriting”, ongelmasta ja huomautti, että tällaisten artikkeleiden kirjoittamisen ja julkaisemisen käytäntö on ristiriidassa tieteellisen työn etiikan kanssa [11]. Hän tuomitsi myös masennuslääkkeiden laajan käytön valikoivien serotoniinin takaisinoton estäjien ryhmästä [12].

Kritiikki mammografian käytöstä syöpäseulonnan diagnostiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzsche arvosteli ankarasti mammografiaa, jota käytettiin naisten rintasyövän diagnosointiin, väittäen, että tietyn ikäisten naisten seulontaan ei ole syytä [13]. Hänen kriittinen näkemyksensä perustuu hänen järjestelmälliseen katsaukseensa mammografiaseulonnasta, joka julkaistiin lääketieteellisessä lehdessä The Lancet vuonna 2000 otsikossa ”Onko mammografialla seulottu rintasyövän seulonta perusteltua?” vuosi [14]. Götzschet mitätöi järjestelmällisessä katsauksessaan kuusi kahdeksasta kliinisestä tutkimuksesta satunnaistamisen väärinkäytösten vuoksi.

Gøtzschetin artikkeli mammografian seulonnasta julkaistiin vuonna 2006 verkossa European Journal of Cancer -lehdessä ennen tulostamista [15]. Lehti poisti tämän tutkimuksen myöhemmin verkkosivustoltaan ilman muodollista artikkelien palautusmenettelyä [16]. Tanskan Medical Bulletin -lehti julkaisi myöhemmin artikkelin varustettuna päätoimittajan lyhyellä huomautuksella [17], ja Gøtsche ja hänen avustajansa ilmoittivat, että heidän kanssaan ei ollut sovittu artikkelin poistamisesta lehden verkkosivustolta [18]. Vuonna 2002 Götzsche julkaisi kirjan “Mammografian seulonta: totuus, valheet ja kiista” [19].

Ihmisten papilloomavirusrokotteiden systemaattisten arvostelujen kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskan lääketieteellisten viranomaisten pyynnöstä Euroopan lääkevirasto analysoi tietoja ihmisen papilloomarokotteiden ja harvinaisten komplikaatioiden, kuten monimutkaisen alueellisen kivun oireyhtymän (CRPS) ja posturaalisen ortostaattisen takykardiaoireyhtymän käytöstä naisilla. Euroopan lääkeviraston raportti julkaistiin marraskuussa 2015 ja siinä todettiin, että rokotteiden antamisen ja näiden komplikaatioiden välillä ei ollut yhteyttä [20][21]. Tanskalainen lääkäri Louise Brinth on julkaissut posturaalisen ortostaattisen takykardian epidemiologisen tutkimuksen ja kritisoinut yksityiskohtaisesti Euroopan lääkeviraston raporttia [22]. Gøtzsche tuki Brinthiä ja lähetti virallisen valituksen Euroopan lääkevirastolle kritisoimalla heidän toukokuun 2018 raporttia [23]. Götzsche ym. Havaitsivat myös vakavia puutteita vuoden 2018 Cochrane-systemaattisessa katsauksessa ihmisen papilloomavirusrokotteista [24].

Psykiatrian käyttämien psykotrooppisten lääkkeiden systeeminen kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzsche kritisoi vuoden 2015 kirjassaan "Deadly Psychiatry and Corporate Denial" terävästi psykotrooppisia lääkkeitä todisteisiin perustuvan lääketieteen näkökulmasta. Julkistettujen tutkimusten laajan katsauksen perusteella hän päättelee, että nämä lääkkeet ovat tehottomia, mutta erittäin vaarallisia ja että 98 prosenttia mielenterveyden häiriöiden vuoksi niitä käyttävistä tulisi toimeen ilman niitä. Gøtschen mukaan vain harvat potilaat tarvitsevat psykoosilääkkeitä ja bentsodiatsepiinin rauhoittajia, jotka määrätään lyhyeksi ajaksi pahenemisvaiheessa ja jotka peruutetaan vähitellen lääkityksen lopettamisen välttämiseksi. Götzsche kehottaa kansallisia terveysministeriöitä tarkistamaan radikaalisti psykiatrian ja avointen klinikoiden kansallisia kliinisiä ohjeita kaikkialla, missä potilaat, jotka ovat jo vuosia käyttäneet masennuslääkkeitä, piristeitä ja psykoosilääkkeitä, voivat turvallisesti lopettaa niiden käytön vieroitusoireiden välttämiseksi [25].

Etujen liioittelu ja kuolemantapausten piilottaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzschet ilmoittaa, että psykotrooppisten lääkkeiden satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa ei voitu arvioida näiden lääkkeiden hyötyjä ja haittoja. Suurin osa heistä on virheellisiä, koska niihin sisältyi potilaita, jotka jo käyttivät toista psykotrooppista lääkettä [26][27][28][29] . Potilailla, jotka jonkin toisen lääkityksen lopettamisen jälkeen kuuluvat lumelääkeryhmään, “murtuminen” alkaa, ja he kokevat usein vieroitusoireita. Tällainen kliininen tutkimusohjelma liioittelee uuden lääkkeen vaikutuksia ja lisää komplikaatioiden todennäköisyyttä lumelääkeryhmässä. Esimerkiksi antipsykoottisten lääkkeiden tutkimuksissa lumelääkeryhmän skitsofreniapotilaat tekivät itsemurhan vieroitusoireyhtymän vuoksi [30].

Toinen suuri ongelma on, kuten Gøtzsche kirjoittaa, kuolemien piilottaminen lääkeyhtiöiden rahoittamissa tutkimuksissa. Gøtzsche laski elintarvike- ja lääkehallinnon (FDA) järjestelmällisen katsauksen perusteella, että masennuslääkkeiden käyttäjien todellinen itsemurhien lukumäärä on 10 kertaa suurempi kuin FDA: n virallisessa raportissa.

Erityisesti Gøtzsche laski 14 itsemurhaa 9956 henkilöä kohden, jotka ottivat fluoksetiinia tai paroksetiinia. Samaan aikaan FDA ilmoitti vain viisi itsemurhaa 52 960 henkilöä kohden. Ero selittyy sillä, että FDA jätti analyysinsa ulkopuolelle kaikki itsemurhat vieroitusoireyhtymän aikana, kun potilaat lopettivat masennuslääkkeiden käytön ja yli 24 tuntia kului siitä, kun he lopettivat niiden käytön [25].

Lisääntynyt kuolleisuus psykotrooppisten lääkkeiden vaikutuksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzsche analysoi systemaattisia katsauksia plasebokontrolloiduista antipsykoottisista tutkimuksista seniiliä dementiaa sairastavilla potilailla, koska on epätodennäköistä, että he käyttivät antipsykoottisia lääkkeitä ennen satunnaistamista. Absoluuttinen kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi yhdellä prosentilla - toisin sanoen antipsykoottien käyttö johtaa yhden lisäkuoleman sataan hoidettuun sataan [31].

Götzsche huomauttaa myös, että huolellisesti suunnitellussa kohorttitutkimuksessa bentsodiatsepiineista yli 55-vuotiailla potilailla bentsodiatsepiinit kaksinkertaistivat yleisen kuolleisuuden riskin. Kuten antipsykoottien käyttö, bentsodiatsepiinien käyttö tutkimuksissa aiheutti yhden lisäkuoleman vuodessa sataa potilasta kohden [32].

Gøtzsche laski psykotrooppisten lääkkeiden vapautumisen Tanskassa tilastoja ja absoluuttisen kuoleman riskin kasvutekijöiden perusteella (1% antipsykoottisilla lääkkeillä, 1% bentsodiatsepiinin rauhoittajilla, 2% masennuslääkkeillä). Nämä kolme ryhmää johtavat Tanskassa 3 693 kuolemaan vuodessa. Hän kertoi nämä luvut Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väestölle ja toukokuussa 2015 antoi sensaatiomaisen lausunnon avoimessa keskustelussa Lontoon psykiatrian instituutissa (Venäjän psykiatrian, psykologian ja neurotieteen instituutti), jonka mukaan psykotrooppiset lääkkeet ovat vastuullisimpia arviolta 539 000 kuolemaa vuodessa [33] [25].

Psykotrooppisten lääkkeiden epäilyttävä vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzsche väittää, että kaksoissokkoutetut kliiniset tutkimukset ovat epäluotettavia, ei pelkästään alun perin vääristyneen tutkimussuunnitelman aiheuttaman rikkoutumisen vuoksi, vaan myös siksi, että ne eivät olleet todella sokeita. Hän viittaa Cochrane Collaboration -systeemien systemaattiseen katsaukseen trisyklisten masennuslääkkeiden kliinisistä tutkimuksista, joissa atropiinia lisättiin lumelääkkeeseen, jotta potilaat ja tutkijat eivät pystyneet arvaamaan sivuvaikutusten perusteella ketkä olivat kyseisessä ryhmässä. Tässä systemaattisessa katsauksessa ei löytynyt merkittävää kliinistä eroa masennuslääkkeiden ja lumelääkkeen välillä, mikä aiheutti suun kuivumista.[34].

Gøtzsche havaitsi systemaattisessa tutkimuksessa fluoksetiinin ja venlafaksiinin masennuslääkkeitä koskevista tutkimuksista, että Hamilton-asteikolla arvioitu plaseboryhmän kliininen vaikutus oli vain muutama päivä jäljellä masennuslääkeryhmän kliinisestä vaikutuksesta [35]. Götzsche ironistaa, että jos lääkärit olisivat kärsivällisiä ja odottavat pari päivää, he saavat halutun kliinisen tuloksen lumelääkeryhmässä. Itse asiassa Götzschen mukaan tässä ei havaita plaseboa, vaan masennuksen luonnollista kulkua, kun spontaani remissio tapahtuu.

Gøtzsche mainitsee antipsykoottisten lääkkeiden tiedot skitsofrenian hoidossa. Hän huomauttaa, että FDA:n uusissa antipsykoottisten lääkkeiden testausraporteissa PANSS-positiivisten ja negatiivisten oireiden asteikolla mitattu teho on 6 ja että se on selvästi alle PANSS-asteikon kliinisen vähimmäisvaikutuksen, joka on 15 [36].

Gøtzsche arvostelee myös stimulantteja (amfetamiini, metyylifenidaatti, atomoksetiini) lapsilla ja murrosikäisillä, joilla on ns. Huomiovaje-hyperaktiivisuushäiriö ja joiden osalta yhä kiistellään siitä, onko kyseessä mielenterveyden häiriö vai normaali käyttäytyminen lapsuudessa [37]. Gøtzsche huomauttaa, että piristeiden erittäin epäilyttävät positiiviset vaikutukset menevät päällekkäin todistettujen vakavien komplikaatioiden ja sivuvaikutusten kanssa [38]. Hän muistuttaa, että laboratoriokokeet eläimillä todistavat stimulanttien välittömän vahingollisen vaikutuksen aivojen rakenteisiin [39].

Sulkeminen pois Cochrane-yhteistyöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gøtzsche, joka valittiin Cochrane-yhteistyön hallintoneuvostoon vuonna 2017 [40], erotettiin neuvostosta, ja hänen jäsenyytensä Cochrane-yhteistyöhön peruttiin Edinburghin neuvoston vuosikokouksessa syyskuussa 2018. Neuvoston 13:sta jäsenestä kuusi äänesti tämän puolesta [41]. Neuvosto ilmoitti muutosta 26. syyskuuta, ja perusteena Götzschen poissulkemiselle todettiin: ”Jatkuvat, pysyvät esimerkit häiritsevästä ja sopimattomasta käytöksestä ... jotka ovat tapahtuneet vuosien varrella, ovat heikentäneet organisaatiokulttuuriamme ja vahingoittaneet hyväntekeväisyysjärjestön, maineemme ja työntekijöidemme työtä "[42]. Neuvosto järjesti myös oikeudellisen katsauksen Götschen toiminnasta Nordic Cochrane -keskuksen johtajana ja totesi löytäneensä rikkomuksia.

Gøtzsche, joka oli kriittinen arvioidessaan lääkemonopoleja ja niiden vaikutuksia lääketeollisuuteen, ilmaisi huolensa "kasvavasta autoritaarisesta kulttuurista ja kaupallisen mallin asettamisesta" Cochrane Collaborationissa, joka "uhkaa organisaation tieteellisiä, moraalisia ja sosiaalisia tavoitteita" [40]. Gerd Antes saksalaisen Cochrane Center -keskuksen kommentit nykytilanteesta "johtamiskriisinä" ja kehottaa "tiukkaan suuntautumiseen Cochranin tavoitteisiin ja perusperiaatteisiin" osoittaen, että "tieteellinen tiukeus, tieto vähiten systemaattisista virheistä, suurin luottamus ja jatkuva valppaus estämään kenenkään vaikutusta intressit todistepohjassa ”ovat ensisijaisia tehtäviä [43].

Bibliografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Peter C. Gøtzsche. Rational Diagnosis and Treatment: Evidence-based Clinical Decision-making. — 4th. — John Wiley & Sons, 2007. — ISBN 9780470723685.
  • Peter C. Gøtzsche. Mammography Screening: Truth, Lies and Controversy. — Radcliffe Publishing, 2012. — ISBN 9781846195853.
  • Peter C. Gøtzsche. Deadly Medicines and Organised Crime: How Big Pharma Has Corrupted Healthcare. — Taylor & Francis, 2013. — ISBN 9781846198847.
  • Peter C. Gøtzsche. Deadly Psychiatry and Organised Denial. — People's Press, 2015. — ISBN 978-87-7159-623-6.
  • Peter C. Gøtzsche. Death of a whistleblower and Cochrane’s moral collapse. — People's Press, 2019.
  • Peter C. Gøtzsche. Survival in an Overmedicated World: Look Up the Evidence Yourself. — People's Press, 2019.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: viitemallineet
  1. ↑ Archived biography of Nordic Cochrane
  2. ↑ Vesper, Inga. Mass resignation guts board of prestigious Cochrane Collaboration // Nature — 2018. — 17 September. — DOI:10.1038/d41586-018-06727-0
  3. ↑ https://www.bmj.com/content/364/bmj.l183
  4. ↑ Asbjørn Hróbjartsson & Peter C. Gøtzsche. Hvad er effekten af placebobehandling? En systematisk oversigt over randomiserede kliniske forsøg med placebobehandlede og ubehandlede patienter [What is the effect of placebo interventions? A systematic review of randomised trials with placebo treated and untreated patients] // Ugeskrift for Læger — 2002. — January (vol. 164, no. 3). — P. 329–333. — PMID 11816328
  5. ↑ Hróbjartsson, Asbjørn; Gøtzsche, Peter C. Placebo interventions for all clinical conditions // Cochrane Database of Systematic Reviews. — 2010. — 20 January (no. 1). — P. CD003974. — ISSN 1469-493X. — DOI:10.1002/14651858.CD003974.pub3. — PMID 20091554
  6. ↑ A. Hróbjartsson & P. C. Gøtzsche. Is the placebo powerless? Update of a systematic review with 52 new randomized trials comparing placebo with no treatment // Journal of Internal Medicine — 2004. — August (vol. 256, no. 2). — P. 91—100. — DOI:10.1111/j.1365-2796.2004.01355.x. — PMID 15257721
  7. ↑ Peter C. Gøtzsche; Asbjørn Hróbjartsson; Katja Maric; Britta Tendal. Data Extraction Errors in Meta-analyses That Use Standardized Mean Differences // JAMA — 2007. — July (vol. 298, no. 4). — P. 430–437. — DOI:10.1001/jama.298.4.430. — PMID 17652297
  8. ↑ Asbjørn Hróbjartssona & Peter C. Gøtzsche. Unsubstantiated claims of large effects of placebo on pain: serious errors in meta-analysis of placebo analgesia mechanism studies // Journal of Clinical Epidemiology — 2006. — April (vol. 59, no. 4). — P. 336—338. — DOI:10.1016/j.jclinepi.2005.05.011
  9. ↑ Peter C. Gøtzsche. Why we need a broad perspective on meta-analysis // BMJ — 2000. — September (vol. 321, no. 7261). — P. 585–586. — DOI:10.1136/bmj.321.7261.585
  10. ↑ Peter C. Gøtzsche. Ytringsfrihed og redaktionel uafhængighed: Fire fyringer og en kafkask proces // Ugeskrift for Læger — 2008. — Bd. 170, nr. 18. — S. 1537.
  11. ↑ Peter C. Gøtzsche; Jerome P. Kassirer; Karen L. Woolley; Elizabeth Wager; Adam Jacobs; Art Gertel; Cindy Hamilton. What Should Be Done To Tackle Ghostwriting in the Medical Literature? // PLoS Medicine — 2009. — Vol. 6, no. 2. — P. e1000023. — DOI:10.1371/journal.pmed.1000023
  12. ↑ https://www.theguardian.com/commentisfree/2014/apr/30/psychiatric-drugs-harm-than-good-ssri-antidepressants-benzodiazepines
  13. ↑ https://www.nytimes.com/2002/04/09/science/confronting-cancer-scientist-work-peter-gotzsche-career-that-bristles-with.html
  14. ↑ Peter C. Gøtzsche; Ole Olsen. Is screening for breast cancer with mammography justifiable? // The Lancet — Elsevier, 2000. — January (vol. 355, no. 9198). — P. 129—134. — DOI:10.1016/S0140-6736(99)06065-1. — PMID 10675181
  15. ↑ Zahl, PH; Gøtzsche, PC; Andersen, JM; Mæhlen, J. WITHDRAWN: Results of the Two-County trial of mammography screening are not compatible with contemporaneous official Swedish breast cancer statistics // European Journal of Cancer — 2006. — March. — DOI:10.1016/j.ejca.2005.12.016. — PMID 16530407
  16. ↑ http://www.the-scientist.com/templates/trackable/display/news.jsp?type=news&o_url=news/display/38455&id=38455[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Per-Henrik Zahl; Peter C. Gøtzsche; Jannike Mørch Andersen; Jan Mæhlen. Results of the Two-County trial of mammography screening are not compatible with contemporaneous official Swedish breast cancer statistics // Danish Medical Bulletin — 2006. — November (vol. 53). — P. 438–440. — DOI:10.1016/j.ejca.2005.12.016. — PMID 16530407
  18. ↑ Peter C Gøtzsche; Jan Mæhlen; Per-Henrik Zahl. What is a publication? // The Lancet — Elsevier. — Vol. 368, no. 9550. — P. 1854–1856. — DOI:10.1016/S0140-6736(06)69756-0. — PMID 17126704
  19. ↑ Gøtzsche, Peter C. Mammography Screening: Truth, Lies and Controversy. — Milton Keynes : Radcliffe Publishing Ltd, 2012. — P. 400. — ISBN 978-1-84619-585-3.
  20. ↑ http://www.ema.europa.eu/ema/index.jsp?curl=pages/medicines/human/referrals/Human_papillomavirus_vaccines/human_referral_prac_000053.jsp&mid=WC0b01ac05805c516f (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Referrals_document/HPV_vaccines_20/Opinion_provided_by_Committee_for_Medicinal_Products_for_Human_Use/WC500196773.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ http://www.ft.dk/samling/20151/almdel/suu/bilag/109/1581470.pdf
  23. ↑ http://nordic.cochrane.org/sites/nordic.cochrane.org/files/uploads/R[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Jørgensen L., Gøtzsche P. C., Jefferson T. The Cochrane HPV vaccine review was incomplete and ignored important evidence of bias. // BMJ Evidence-based Medicine. — 2018. — October (vol. 23, no. 5). — P. 165—168. — DOI:10.1136/bmjebm-2018-111012. — PMID 30054374
  25. ↑ a b c Peter C. Gøtzsche. Deadly psychiatry and organised denial. People's Press, 2015. ISBN 9788771596236
  26. ↑ Gøtzsche P. C. Why I think antidepressants cause more harm than good.// The Lancet. Psychiatry. — 2014. — July (vol. 1, no. 2). — P. 104—106. — DOI:10.1016/S2215-0366(14)70280-9
  27. ↑ Walsh B. T., Seidman S. N., Sysko R., Gould M. Placebo response in studies of major depression: variable, substantial, and growing. // JAMA. — 2002. — 10 April (vol. 287, no. 14). — P. 1840—1847. — DOI:10.1001/jama.287.14.1840
  28. ↑ Petersen M. Our daily meds. Sarah Crichton Books, 2008.
  29. ↑ Whitaker R. Anatomy of an epidemic. Broadway Paperbacks, 2010.
  30. ↑ Whitaker R. Mad in America. Perseus Books, 2002.
  31. ↑ Schneider L. S., Dagerman K. S., Insel P. Risk of death with atypical antipsychotic drug treatment for dementia: meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. // JAMA. — 2005. — 19 October (vol. 294, no. 15). — P. 1934—1943. — DOI:10.1001/jama.294.15.1934. — PMID 16234500.
  32. ↑ Weich S., Pearce H. L., Croft P., Singh S., Crome I., Bashford J., Frisher M. Effect of anxiolytic and hypnotic drug prescriptions on mortality hazards: retrospective cohort study. // BMJ (Clinical research ed.). — 2014. — Vol. 348. — P. 1996. — PMID 24647164
  33. ↑ https://www.kcl.ac.uk/ioppn/news/special-events/maudsley-debates/debate-archive-51-70 (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Moncrieff J., Wessely S., Hardy R. Active placebos versus antidepressants for depression. // The Cochrane Database Of Systematic Reviews. — 2004. — No. 1. — P. 003012—003012. — DOI:10.1002/14651858.CD003012.pub2. — PMID 14974002
  35. ↑ Gibbons R. D., Hur K., Brown C. H., Davis J. M., Mann J. J. Benefits from antidepressants: synthesis of 6-week patient-level outcomes from double-blind placebo-controlled randomized trials of fluoxetine and venlafaxine. // Archives Of General Psychiatry. — 2012. — June (vol. 69, no. 6). — P. 572—579. — DOI:10.1001/archgenpsychiatry.2011.2044. — PMID 22393205
  36. ↑ Khin N. A., Chen Y. F., Yang Y., Yang P., Laughren T. P. Exploratory analyses of efficacy data from schizophrenia trials in support of new drug applications submitted to the US Food and Drug Administration. // The Journal Of Clinical Psychiatry. — 2012. — June (vol. 73, no. 6). — P. 856—864. — DOI:10.4088/JCP.11r07539. — PMID 22687813
  37. ↑ Jensen P. S., Arnold L. E., Swanson J. M., Vitiello B., Abikoff H. B., Greenhill L. L., Hechtman L., Hinshaw S. P., Pelham W. E., Wells K. C., Conners C. K., Elliott G. R., Epstein J. N., Hoza B., March J. S., Molina BSG, Newcorn J. H., Severe J. B., Wigal T., Gibbons R. D., Hur K. 3-year follow-up of the NIMH MTA study. // Journal Of The American Academy Of Child And Adolescent Psychiatry. — 2007. — August (vol. 46, no. 8). — P. 989—1002. — DOI:10.1097/CHI.0b013e3180686d48. — PMID 17667478
  38. ↑ Molina BSG, Hinshaw S. P., Swanson J. M., Arnold L. E., Vitiello B., Jensen P. S., Epstein J. N., Hoza B., Hechtman L., Abikoff H. B., Elliott G. R., Greenhill L. L., Newcorn J. H., Wells K. C., Wigal T., Gibbons R. D., Hur K., Houck P. R., MTA Cooperative Group. The MTA at 8 years: prospective follow-up of children treated for combined-type ADHD in a multisite study.// Journal Of The American Academy Of Child And Adolescent Psychiatry. — 2009. — May (vol. 48, no. 5). — P. 484—500. — DOI:10.1097/CHI.0b013e31819c23d0. — PMID 19318991
  39. ↑ Marco E. M., Adriani W., Ruocco L. A., Canese R., Sadile A. G., Laviola G. Neurobehavioral adaptations to methylphenidate: the issue of early adolescent exposure. // Neuroscience And Biobehavioral Reviews. — 2011. — August (vol. 35, no. 8). — P. 1722—1739. — DOI:10.1016/j.neubiorev.2011.02.011. — PMID 21376076
  40. ↑ a b https://nexusnewsfeed.com/article/health-healing/a-letter-from-peter-c-g-tzsche/
  41. ↑ Martin Enserink. Evidence-based medicine group in turmoil after expulsion of co-founder // Science — 2018. — 16 September. — DOI:10.1126/science.aav4490
  42. ↑ https://nordic.cochrane.org/news/statement-cochrane’s-governing-board-–-wednesday-26th-september-2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ https://www.sciencemag.org/news/2018/09/evidence-based-medicine-group-turmoil-after-expulsion-co-founder

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Peter_Gøtzsche&oldid=22853707”