Petäjäjoki (Kuopio, Virmaanpää)
| Petäjäjoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Kuopio (Karttula), Suonenjoki |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Petäjäjoen valuma−alue (14.728) |
| Pinta-ala | 126,31 km² [1] |
| Järvisyys | 7,2 % [1] |
| Pääuoman pituus | 19 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Petäjäjoki ←Suhonjoki ←Ilotunjoki ←Rastinjoki ←Iso−Rasti |
| Yhtyy | Rautalammin reitti |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Pitkä-Petäinen, Suonenjoki [3] |
| Laskupaikka | Virmasvesi, Virmaanpää [4] |
| Sivu-uomat | Pieni-Petäjäjoki, Suhonjoki, Tollanpuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 125,1 m [3] |
| Laskukorkeus | 97,9 m [4] |
| Korkeusero | 27,2 m |
| Pituus | 10,7 km [2] |
| Kaltevuus | 2,53 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Petäjäjoki on Pohjois-Savossa Suonenjoella ja Kuopiossa, entisessä Karttulassa, virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka alajuoksu muodostaa kolmen kilometrin osuuden noin 19 kilometriä pitkästä pääuomasta.[2] Joki laskee Virmasveden Virmaanpään lahteen.[3][4]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Pitkä-Petäisen (90 ha) luoteispäästä jo soistuneesta rannasta. Järven umpeen kasvaneeseen osaan on jokea varten jouduttu ruoppaamaan noin 100 metriä pitkä kanavamainen uoma, joka päättyy Suonenjoelta Virmanpäähän menevään maantiehen (yhdystie 16157). Tien jälkeen noin 450 metrin matkalla joki putoaa nopeasti noin kaksi metriä, jolloin uomaan muodostuu Ahvenkoski. Kosken jälkeen joki virtaa ensin suolla, sitten entisten Laakonniityn ja Itäniityn läpi. Näiden perään joki kiertää Myllymäen moreenimäen [5] koskista osuutta myöten ja tasaisesti virraten Suhonnevan läpi. Suon kohdalla ja vielä sen jälkeenkin on joen suunta mutkainen. Ympäröivät suot ovat ojitettuja ja niiden kuivatusvedet on ohjattu jokeen.[5] Tämän jälkeen joki putoaa yli viisi metriä 250 metrin matkalla. Koskisen osuuden päätteeksi joki virtaa pienen nimettömän lammen läpi. Lammen ääressä sijaitsee joen yläjuoksun ainoa rakennus.[4]
Noin 650 metriä lammesta eteenpäin saapuu joki viljellylle seudulle. Jokeen yhtyy oikealta päin ja kaakosta virtaava Tollanpuro. Puron viimeinen osuus kulkee suppeassa laaksossa. Petäjäjoki on viimeiset kilometrit perattu suoraksi johto-ojaksi. Se seuraa nyt pellonreunoja tai virtaa peltomaiden halki. Rämeenkylän kohdalla siihen yhtyy vasemmalta päin etelän suunnalta tuleva Suhonjoki. Suhonjoki on hieman suurempi jokiuoma kuin Petäjäjoki. Yhdessä niiden vesimäärä kasvattaa Petäjäjoen uomaa kaksinkertaiseksi. Tästä 1,7 kilometrin päästä siihen yhtyy vielä oikealta päin ja kaakosta tuleva Pieni-Petäjäjoki, jonka virtaama on yhtä suuri kuin Suhonjoellakin. Joen alajuoksun pituus on 1,7 kilometriä. Se on perattu niin, että ruoppausmassoja on kasattu joen rannoille. Suonenjoelta tuleva seututie 548 kohtaa Virmaanpäällä pohjoisrantoja seuraavan yhdystien 16157. Seututien silta sijaitsee 650 metriä ennen Virmasvedellä Virmaanpään lahdella sijaitsevaa suistoa. Joki ylittää Suonenjoen Perämaan jälkeen Kuopion kuntarajan Rämeenkylään mennessä.[2][3]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petäjäjoki sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Virmasveden alueella (14.72), jossa se muodostaa Petäjäjoen valuma-alueen (14.728) pääuoman alaosan.[6]
Petäjäjoen valuma-alueen pinta-ala on 126 neliökilometriä ja sen järvisyys on 7,2 %. Petäjäjoki muodostaa valuma-alueensa pääuomasta ainoastaan kolme alinta kilometriä. Pääuomaan luetaan jokihaarassa se uoma, jonka virtaama on suurempi. Koska täällä ei ole käytössä virtaamatietoja, käytetään valuma-alueen pinta-aloja hyväksi. Näin pienellä alueella sadanta on melko samanlaista ja uoman valuma-alueen pinta-alat ovat verrannolliset sen virtaamiin. Kun Pieni-Petäjäjoen valuma-alue on vain 42 neliökilometrin suuruinen, valitaan pääuomaan Petäjäjoki. Suhonjoen haarassa on Suhonjoen valuma-alue 43 neliökilometriä mutta Petäjäjoella vain 36 neliökilometriä, tulee Suhonjoki valita pääuomaan. Kumpaakin haaraa pitkin olisi uoma pituus noin 20 kilometriä [2], joten uomat ovat lähes samankokoiset. Pääuomaan voidaan lukea vielä Suhonjärvi (21 ha), Suhonjoki, Ilotunlampi (2 ha), Ilotunjoki, Rastinjoki ja Iso-Rasti (274 ha). Iso-Rastin yläpuoliset ojat ovat tiheään ojitettua suota.[4][6][2][7] Mitään joessa olevista koskista ei mainita Vesihallituksen koski-inventoinnissa.[4][8]
Muita Petäjäjoen valuma-alueella sijaitsevia suurempia järviä ovat Levänen (50 ha), Kangas-Petäinen (92 ha), Suojärvi (26 ha), Pasko-Petäinen (42 ha) ja Heinänen (52 ha).[6][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Petäjäjoki, joensuu Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ a b c d e Petäjäjoki, Pitkä-Petäinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ a b c d e f Petäjäjoki, Virmaanpää (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ a b Leino, Jukka & Silén, Pertti: Suonenjoella tutkitut suot ja niiden turvevarat (PDF) (ISBN 951-690-317-7) Turveraportti 219. 1988. Kuopio: Suomen Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ a b c Petäjäjoen valuma-alue (14.728) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Petäjäjoen valuma-alue (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu xxx.6.2023.
- ↑ Koski-inventointi, s. 81. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heitto, Lauri: Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelma vuoden 2019 tarkkailutulokset (PDF) 31.12.2020. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.