Pesujärv
| Pesujärv | |
|---|---|
 Pesujärv on kesällä vihreävetinen johtuen levien kukinnasta. |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Itä-Virumaa |
| Kunnat | Alutagusen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Alajõen valuma-alue |
| Laskujoki | ei ojia |
| Järvinumero | VEE2035000 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 51,3 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,22 km [1] |
| Leveys | 0,11 km [1] |
| Rantaviiva | 0,556 km [1] |
| Pinta-ala | 1,9 ha [1] |
| Suurin syvyys | 9,5 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Pesujärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pesujärv (myös Jõugu järv, 2. Jõuküla järv) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnan Jõugan kylässä sijaitseva umpijärvi, joka luetaan kuuluvaksi Jõugan järviryhmään.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 220 metriä pitkä, 110 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,9 hehtaaria. Se sijaitsee kahden muun järven kanssa tiheässä ryhmässä. Vaikka järvet sijaitsevat lähekkäin, niiden välillä ei ole ojia tai puroja. Pesujärv sijaitsee Iisakun kautta kulkevalla harjujaksolla (vir. Iisaku–Illuka-oosistik). Järven ympärillä kohoavat kymmenmetriset jyrkät rinteet. Järven suurimmaksi syvyydeksi on mitattu 9,5 metriä. Sen rannoilla ei sijaitse rakennuksia, vaikka sen vierestä kulkee tie. Luoteisrantaan tulee tienhaara ja samassa kohdassa sijaitsee paikallisten käyttämä suosittu uimaranta.[1][2][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[2]
Jõugan järviryhmässä ovat myös Linajärv ja Liivjärv. Niiden synty liitetään viime jääkauden loppuvaiheeseen, jolloin sulavan mannerjäätikön alta paljastuva maa alkoi lämmetä ja paikalle jäi vedellä täyttyvä kuoppa. Järven synty katsotaan Virossa johtuneen termokarstista, jossa routamaan tilavuus pieneni roudan jään muututtua pohjavedeksi. Toisessa yhteydessä järvien katsotaan syntyneen maahan hautautuneiden jäälohkareiden sulamisesta, jolloin paikalle on jäänyt suppa. Kummasta tässä on ollut kyse jää toistaiseksi auki.[3][4]
Järvet sijaitsevat vierekkäin, mutta niiden välillä ei ole ojia. Ne ovat siis umpijärviä. Järven vesi tulee sadannasta ja pohjavedestä. Koska sen vesi ei vaihdu, jäävät järveen joutuneet ravinteet sinne. Järvet ovat olleet oligotrofisia, mutta ihmisten käyttäytymisen vuoksi ne ovat hitaasti rehevöitymässä. Järvessä elää vain ruutana, eikä muita kalalajeja ole tavattu. Järvissä on paksu mutapohja, mutta ovat silti vielä yli 5–9 metriä syviä. Kesäisin järvissä korostuu vihreä vedenväri, mikä johtuu levien (Gonyostomum semen) suuresta määrästä. Mainittu levä ja järvessä elävät harvasukasmadot ja äyriäiset ovat reliktejä viime jääkaudelta.[3][4]
Järvi sisältyy Alutagusen kansanpuistoon (vir. Alutaguse rahvuspark).
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesujärv katsotaan kuuluvan Alajõen valuma-alueeseen, vaikka sillä ei olekaan laskuojaa. Alajõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Pesujärv (VEE2035000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Jõuga järvestik, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 25.10.2020
- ↑ a b Jõuga oosid ja järved, Keskkonnaamet, viitattu 25.10.2020
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alutaguse rahvuspark, Keskkonnaamet (PDF, (viroksi))