Liivjärv (Jõuga)

Liivjärv
Valtiot	Viro
Maakunnat	Itä-Virumaa
Kunnat	Alutagusen kunta
Koordinaatit	59°09′04″N, 27°23′14″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue	Alajõen valuma-alue
Järveen tulevat joet	ei ojia
Järvinumero	VEE2035100
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	50,7 m mpy.
Pituus	0,25 km
Leveys	0,1 km
Rantaviiva	0,562 km
Pinta-ala	1,9 ha
Suurin syvyys	8,3 m
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Liivjärv (myös Jõugu järv, 1. Jõuküla järv) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnan Jõugan kylässä sijaitseva järvi. Se on umpijärvi, joka on yksi Jõugajärvistä. Virolaisessa vesistönimistössä liiv tarkoittaa liivaa eli hiekkaa.

Maantietoa

Järvi on 250 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,9 hehtaaria. Se sijaitsee Iisakun kautta kulkevalla harjujaksolla (vir. Iisaku–Illuka-oosistik) kahden muun järven kanssa. Vaikka järvet sijaitsevat lähekkäin, niiden välillä ei ole ojia tai puroja. Harjulla sijaitsevien järvien ympärillä on jyrkät rinteet, ja itse järvessäkin on 8,3 metriä syvää. Se on saareton ja autio, vaikka sen pohjois- ja eteläpuolelta kulkee metsäautotiet ja harjanteen takana sijaitsee maatila. Järven rantaviiva on 560 metriä pitkä. Sen etelärannassa on hiekkapohja, mutta muualla rantoja kiertää suoreunus.

Luontoarvoja ja luokittelu

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.

Jõugan järviryhmässä ovat myös Pesujärv ja Linajärv. Ne ovat kaikki syntyneet viime jääkauden jälkeen Pesujärven yhteydessä esitetyllä tavalla. Järvet ovat umpijärviä eikä niillä siksi ole myöskään keskinäisiä ojia. Järven vesi tulee sadannasta ja pohjavedestä. Koska sen vesi ei vaihdu, jäävät järveen joutuneet ravinteet sinne ja näiden karujen järvien onkin havaittu rehevöityvän hitaasti. Syvän järven vesi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvella. Järven vesikasvillisuus on niukka, mutta kuitenkin runsaampaa kuin naapurijärvillä. Järvessä elää vain ruutana. Järven pohjassa on paksu kerros mutaa. Kasviplanktonin ja eläinplanktonin määrät ovat pienet, mutta esimerkiksi pohjaeliöstössä elää harvinainen Rhyacodrilus coccineus, jonka löytäjä T. Timm on esittänyt olevan Itämeren Ancylus-vaiheen aikainen relikti. Järvessä on tavattu myös harvinainen Candona stagnalis (äyriäinen).

Järvi sisältyy Alutagusen kansanpuistoon (vir. Alutaguse rahvuspark).

Vesistösuhteita

Liivjärv kuuluu Alajõen valuma-alueeseen, vaikka sillä ei olekaan laskuojaa. Alajõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.