Perttulan kartano
Perttula on Hämeenlinnassa, Miemalan Alikylän tuntumassa sijaitseva kartano, joka alkujaan perustettiin kruunun ratsutilaksi.[1] Tilan omistushistoria ulottuu 1500-luvun alkuun. Nimi Perttula puolestaan on syntynyt lisäämällä -la-pääte tilaa omistaneen Perttu Mikonpojan (1654–1676) nimeen. Perttula ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[2].
Hattelmalan harjun laella sijaitseva Perttulan päärakennus on Hämeen läänin kuvernööri, Otto Carl Rehbinderin rakennuttama. Hän osti Perttulan vuonna 1857.[1] Uuden päärakennuksen piirustukset laati arkkitehti C. A. Edelfelt vuonna 1858. Koristeellinen päärakennus on torneineen ja avokuisteineen varsin komea. Se oli alujaan tarkoitus tehdä kivestä, mutta toteutettiin lopulta hirsirakenteisena ja rapattuna. Edelfelt suunnitteli samoihin aikoihin valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien asemarakennukset, joissa onkin nähtävissä samoja piirteitä kuin Perttulan päärakennuksessa. Päärakennuksen lähettyvillä on kaksi muuta 1860-luvulla valmistunutta rakennusta. Nämä rakennukset edustavat alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Rehbinder asettui asumaan Perttulaan vuonna 1863 erottuaan kuvernöörin virastaan. Hän kuoli kuitenkin jo vuonna 1873, jonka jälkeen tila jäi huonolle hoidolle.lähde?
Perttulan historia sai uuden käänteen, kun filosofian maisteri Edvin Hedman ja hänen vaimonsa Emma Hedman valtionlainan turvin ostivat tilan Rehbinderin perikunnalta helmikuussa 1891.[1] Hedmanit muuttivat Perttulaan jo saman vuoden toukokuussa. Samalla Perttulaan muutti tylsämielisten kasvatuslaitos, jonka Hedmanit olivat edellisenä vuonna aiemmin Helsingin Kallioon.[1] Hedmanien johtama koulu oli laatuaan ensimmäinen suomenkielinen oppilaitos. Toimitilat Helsingissä olivat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen, joka jo aiemmin oli tukenut oppilaitoksen perustamista, suositteli Hedmaneille muuttoa Hämeenlinnan seudulle. Sinne Hedmanit myös päätyivät, mukanaan oppilaitos, jonka siirtämiseen tarvittiin kuusi junanvaunua.[1] Loppumatka taittui hinaajan vetämillä proomuilla.[1] Hedmanien saapumisesta alkoi aika, jota kesti aina vuoteen 2013 asti. Nämä 122 vuotta Perttula toimi oppilaitoksena, ensimmäiset vuodet Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitoksen nimellä, sittemmin muun muassa Perttulan koulukotina, erityisammattikouluna ja lopulta, Perttulan yhdistyttyä Kiipulasäätiön organisaatioon, osana Kiipulan koulutus- ja kuntotuskeskusta.[1] Valtio osti Perttulan vuonna 1895, mutta Edvin ja Emma Hedman jatkoivat laitoksen johtamista vuoteen 1909.lähde?
Vuosien varrella Perttulan rakennuskanta täydentyi. Heti alkutaipaleella Hedmanit joutuivat tekemään merkittäviä kunnostustöitä saattaakseen huonoon kuntoon päässeet rakennukset taas käyttökuntoon. Uudisrakennuksia valmistui erityisesti vuonna 1896, sekä 1910–11. Näinä vuosina syntyi rakennuksia muun muassa koulukäyttöön ja oppilasasuntoloiksi. Vanha rakennuskanta peruskorjattiin 1970- ja 80-luvuilla. Nykyisin Perttulassa on reilun 110 hehtaarin alueella yhteensä 49 rakennusta. Vanhin osa rakennuskantaa on suojeltu.lähde?
Kiipulasäätiön Perttulan oppilaitoksen vuokrasopimus päättyi vuonna 2013. Oppilaitos muutti kesän 2013 aikana Kiipulaan. Senaatti-kiinteistöt myi Perttulan keväällä 2014 kiinteistökehittäjä Petri Yrjö-Koskiselle, joka muutti asumaan tilan päärakennukseen. Yrjö-Koskinen on Hedmanit Perttulaan opastaneen senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen pojanpojanpoika.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perttulan oppilaitos – Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto ark-byroo, 2014
- Talojen tarinoita Miemalasta ja Hattulasta, Wanaja-Seura ry, 2013
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa Kiipulasäätiö. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 24.3.2015.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva inventointi on vahvistettu 29.1.2009. Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- perttulankartano.fi (Arkistoitu – Internet Archive), kartanon kotisivut
- Hämewiki (Arkistoitu – Internet Archive)