Personent hodie
”Personent hodie” (Lapsoset, laulakaa / Oljilla, tallissa) on latinankielinen joululaulu, jonka sanat ja sävelmä on kirjoitettu muistiin noin 1360-luvulla Saksassa, Moosburgin gradualessa.[1]
Laulu on julkaistu 1582 ilmestyneessä Piae Cantiones -kokoelmassa. Kokoelmaa on vuosisatojen ajan käytetty Suomessa ja Ruotsissa. Siinä on useita joululauluja kuten" Resonet in laudibus", "Puer natus in Betlehem" ja "In dulci jubilo". Nämä laulut saattavat kertoa keskiaikaisten teinien tavasta loma-aikoina kiertää eri puolilla pitäjää (pitäjänkäynti) laulamassa koulussa oppimiaan lauluja ja siten kerätä rahaa opintoja varten.[2][3]
"Personent hodie" kuuluu Turun katedraalikoulun teinien tanssilauluihin. Professori Timo Mäkisen tutkimusten mukaan varsin monet Piae Cantiones -kokoelman lauluista ovat toimineet teinien tanssien säestyksenä. Kuoron laulaessa niitä toiset tanssivat ns. kaaritanssia: tanssijalta toiselle kulkivat korkeaksi kaareksi taivutetut ja maalauksin koristellut pajunoksat; tanssittaessa niistä muodostettiin holvikaaria, joiden alitse kuljettiin; välillä kaaret laskettiin alas ja hypähdettiin niiden yli. Teinien tanssin traditio on eräissä Suomen kouluissa jatkunut pitkään. Oulun koulusta siitä on kuvaus vuodelta 1799, ja muun muassa Porvoon, Loviisan ja Porin kouluissa sitä on tanssittu ainakin 1900-luvun alkuun asti.[4]
"Personet hodien" sävelmä pohjautuu latinankielisen hymnin "Intonet hodie voces ecclesiae" (”Kaikukoot tänään seurakunnan äänet") -sävelmälle. Se tunnetaan vuodelta 1360 ns. Moosburgin gradualessa. Hymni on tarkoitettu Pyhän Nikolauksen kunniaksi. Nikolauksen muistopäivä on 6. joulukuuta. Monin paikoin Euroopassa päivää vietettiin valitsemalla "episcopus puerorum", lapsipiispa, joka saattoi olla kuoripoika tai papiksi opiskeleva nuori. Siihen viittaa latinankielinen sana "clericuli", pienet papit, jotka yhdessä lasten kanssa muodostivat vastakohdan varsinaisille papeille. Tämä "lapsipiispa"-traditio liittyi 1100-luvulla alkuaan 4. joulupäivään, viattomien lasten päivään, mutta jo 1200-luvulla Nikolauksen päivään. "Virkakautensa" aikana lapsipiispa saattoi osallistua kirkollisiin toimituksiin ja messun viettoon, ehtoollista lukuun ottamatta. Monet Moosburgin graduaalin laulut ovat liittyneet näihin juhlallisuuksiin. Nämä perinteet ovat välittyneet myös Piae Cantiones -laulujen kautta Suomeen.[5]
Hengellisissä sävelmissä toisinaan tavataan ainakin 1000-luvun lopulta alkaen tavun toistamista lauluissa. "Intonet hodie" ja "Personet hodie" laulujen yhteyden osoittaa muun muassa tämä toisto: (… et de vir- vir- vir- gineo…). Sen on tulkittu ilmentävän patoutuneen tunteen – yleensä ilon, mutta myös tuskan ja ahdistuksen – purkautumista. Tavun toisto on voinut liittyä myös tanssilliseen ilmaisuun tai ainakin rytmillisiin liikkeisiin sävelmää laulettaessa. "Personent hodie" lienee kuulunut joulun ajan kirkollisten näytelmien musiikkiin.[6] Englantilainen säveltäjä Gustav Holst on tehnyt sovituksen sävelmään, ja sitä käytetään "On this day earth shall ringin" sävelmänä.[7] [8]
Laulusta on suomennoksia. Esimerkiksi "Nouskohon Luojan luo" (suom. V. Vesala)[9][10], "Lapsoset, laulakaa" (suom. Samppa P. Asunta 1967).[11] Se on myös Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa Cantemus, laulu 48. Ruotsin kirkon virsikirjassa siitä on Niilo Rauhalan 1995 tekemä käännös "Oljilla tallissa uinuu nyt untansa". Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virrellä 934 ("Profeetat aikoinaan riensivät kertomaan") on sävelmänä "Personet hodien" sävelmä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700. s. 49. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1 (ruotsiksi)
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld:: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 49. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1 (ruotsiksi)
- ↑ Heikkilä, Elina: Kaikki lapset laulamaan kotus.fi. Viitattu 10. 1. 2022.
- ↑ Kaaritanssi 64. Jyväskylän yliopiston historian- ja etnologianopiskelijain ainejärjestöjen pää-äänenkannattaja. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 50. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019.. ISBN 978-91-877-1068-1 (ruotsiksi)
- ↑ Personet hodie muhi.uniarts.fi. Viitattu 10.1.2022.
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld:: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700., s. 51. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1 (ruotsiksi)
- ↑ On this day earth shall ring hymnsandcarolsofchristmas.com. Viitattu 10. 1. 2022. (englanniksi)
- ↑ Nouskohon Luojan luo kotkanlaulumiehet.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Nouskohon Luojan luo finna.fi. Viitattu 10. 1. 2022.
- ↑ Harald Andersén, Timo Mäkinen (toim): Piae Cantiones Vanhoja kirkko- ja koululauluja, s. 19. Musiikki Fazer, 1967.