Puer natus in Bethlehem
.jpg)
”Puer natus in Bethlehem – Piltin synnytt’ Betlehem” on yksi vanhoista, myös Suomessa käytetyistä joulu- ja loppiaisvirsistä. Se on tullut tunnetuksi jo Jacobus Finnon virsikirjassa, jossa se oli sekakielisenä suomeksi ja latinaksi.[1]
Se on alkuaan 10-säkeistöinen latinankielinen joululaulu 1300-luvulta, ja sitä on laulettu eri puolilla Eurooppaa osin kansan- osin latinankielisenä monissa eri muodoissa ja säkeistömäärältään erilaisina. Sitä lienee käytetty ennen muuta jouluseimihartauksissa.[2] Sekakielisiä muotoja on laulettu siten, että kuoro on laulanut latinankieliset ja seurakunta kansankieliset osat.[3] Se oli myös Piae Cantiones kokoelmassa 1583 ja Suomen vuoden 1701 virsikirjassa myös latinaksi.[4] Suomessa se jäi pois virsikirjasta 1800-luvulla, se ei ollut enää vuoden 1886 virsikirjassa.[4]
"Puer natus" -laulun asemasta jouluvirsien joukossa kertoo sekin, että oululaisessa Tiernapoikanäytelmässä on lukuisia lainauksia tästä virrestä. Tiernapojat laulavat: ”Piltin synnytti Petlehem ja Petlehem, josta iloitsee koko Jerusalem”. Tässä ”piltti” tarkoittaa vastasyntynyttä Jeesus-lasta.[5]
Virren sävelmä on ilmestynyt painettuna Böömissä 1553, mutta se on säilynyt vanhempina käsikirjoituksina, kuten tekstikin, johon se on aina liittynyt.[2] Tosin sitä on laulettu myös muilla sävelmillä.
Laulusta on useita erilaisia suomennoksia, esimerkiksi
- Vuoden 1701 virsikirja virsi 139
- Puer natus in Bethlehem, Bethlehem, Unde gaudet Jerusalem, Halle Halleluja (latinaksi)
- Piltin synnytt' Betlehem,/ Betlehem,/ Jost' ihastui Jerusalem,/ Halle Halleluja (suomeksi)
- Pver natus in Betlehem, Unde gaudet Jerusalem, Halleluja./ Piltin synnytt' Betlehem, Jost' ihastui Jerusalem, Haleluia (sekakielinen muoto),
- Piae Cantiones Vanhoja kirkko- ja kuorolaluja[6]
- Synnytti piltin Beetlehem, Beetlehem./ Siis riemuitkoon Jerusalem. Halleluja, Halleluja (suom. Samppa Asunta)
- Hengellisiä lauluja ja virsiä 37
- Kas kirkas tähti taivaaltaan, Halleluja, Viisaille koitti itämaan. Halleluja, halleluja! (suom. Per Boreman 1944, säv. Rudolf Lagi 1866)
- Siionin virret 193
- Beetlehemin piltti vain /piltti vain/ Riemuni on autuain. / Aamen, halleluja! (suom. Jaakko Haavio 1971 säv. keskiaikaisen sävelmän toisinto Etelä-Pohjanmaalta)
- Laula, kaikki maa 12
- On kirkas tähti taivaalla,/halleluja./Se johti idän viisaita,/halleluja, halleluja.
- Ruotsin kirkon virsikirja 130
- Taivaalla tähti välkehti,/ se välkehti/viisaiden miesten riemuksi./Halleluja! Halleluja! (suom. Pekka Kivekäs 1996)
- Cantemus 52
- Synnytti Pojan Betlehem, halleluja,/siis riemuitsee Jerusalen/ halleluja, halleluja (latinankielisen tekstin, laulu 51, pohjalta Kaisu Vuolio)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaakko Finno: Virsikirja, n. 1583 ([FinnoVk-51:0-46a]) [FinnoVk-51:0-46a]. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 342. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
- ↑ Kustaa Hallio: Suomalaisen virsikirjan virret, Alkuperä ja kehitys, s. 64. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1936.
- ↑ a b Tauno Väinölä (toim.): Vanha virsikirja Vuoden 1701 suomalainen virsikrija. Toimittanut sekä johdannon ja selitykset laatinut Tauno Väinölä., s. 165, 511. Kirjaneliö. Helsinki, 1995. ISBN 951.600-896-8
- ↑ Rauno Myllylä: Tåhti se kulukeepi Tiernapoikien tarina., s. 66. WSOY, 1991. ISBN 951.0-1687-3
- ↑ Harald Andersén ja Timo Mäkinen (Toim,): Piae Cantiones Vanhoja kirkko- ja kuorolaluja. Musiikki Fazer, Helsinki, 1967.