Peltosänkiö
| Peltosänkiö | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Hävinnyt |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Sänkiöt Odontites |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Peltosänkiö (Odontites vernus) on näivekasvien (Orobanchaceae) heimoon, sänkiöiden (Odontites) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ruohovartinen, yksivuotinen ja matalakasvuinen kasvilaji. Peltosänkiö muistuttaa paljolti punasänkiötä (Odontites vulgaris) ja lajit luetaan joskus yhdeksi lajiksi. Lajit eroavat toisistaan varren haaraisuuden sekä lehtien ja kukinnon ulkonäön perusteella. Suolasänkiö (Odontites litoralis) eroaa peltosänkiöstä kukkien ulkonäön ja kasvupaikkojensa perusteella.[1]
Peltosänkiö voi kasvaa noin 20 cm korkeaksi. Varsi on joko kokonaan haaraton tai yläosastaan muutamaan kertaan haaroittunut. Haarat ovat kasvutavaltaan pystyjä. Lehdet ovat puikeita ja leveimmillään lähellä tyveä. Peltosänkiön kukinto on varren päässä oleva yksipuoleinen, tähkää muistuttava terttu. Kukintojen alimmat kukat ovat melko matalalla; kukinto alkaa seitsemännestä–yhdeksännestä nivelestä. Kukkien teriö on vaaleanpunainen sekä hienokarvainen, ja jokaisessa kukassa on yksi emi, jonka vartalo on kukan ylähuulta pidempi. Verhiön liuskat ovat kapeita, teräväkärkisiä ja suunnilleen hedelmän pituisia. Peltosänkiö kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Peltosänkiö kasvaa erilaisilla kulttuurivaikutteisilla kasvupaikoilla. Usein sitä tavataan ruispelloilta ja joutomailta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Åkerrödtoppa (Odontites vernus) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 3.4.2018. (ruotsiksi)