Peloteteoria

Peloteteoria on yleensä sotilas- ja oikeusteoriassa esitetty ajatus, jonka mukaan vastatoimien pelko estää toimimasta vastoin pelotteen käyttäjän haluamaa tapaa. Oikeustieteessä peloteteoria väittää, että rangaistuksen pelko estää rikoksia. Sotilasopissa peloteteoria väittää, että hyökkäyksen lyömisen tai vastahyökkäyksen pelko estää vihollista hyökkäämästä. Yleensä nykyaikana pelotteella tarkoitetaan joukkotuhoaseisiin, lähinnä ydinaseisiin liittyvää pelotetta johon liittyi kauhun tasapaino.

Sotilaallinen pelotetetoria

Sotilaallisen pelotteen ajatus on se, että voimakas aseistautuminen estää sodan, koska vihollinen ei uskalla hyökätä voimakkaasti aseistetun kimppuun. Tämä on ilmaistu myöhäisantiikin sotilasteoreetikko Vegetiuksen kirjoituksissa tunnetuin sanoin Si vis pacem, para bellum. Tähän liittyy myös 1980-luvun MX-ohjuskeskustelun yhteydessä puhuttu "rauha voiman kautta". Sotilaallinen tyhjiö tarkoittaa aseistautumatonta tai heikosti puolustautumaan kykenevää aluetta, joka on helppo vallata. Vihollinen hyökkää helpoiten sotilaallisiin tyhjiöihin. Niinpä sotilaallisen tyhjiön alueella olevat eivät kykene luomaan uskottavaa pelotetta. Tällöin peloteteoria väittää armeijoiden olevan osaltaan rauhaa takaamassa.

Sotilaallinen pelote on sitä uskottavampi, mitä tehokkaampi armeija tai aseistus on. Voimakas armeija tai aseistus aiheuttaisi viholliselle suuret tappiot ja/tai hyökkäyksen epäonnistumisen, tai jopa sodan kääntymisen viholliselle itselleen tappiolliseksi. Nykyaikana pelotteesta puhutaan yleensä ydinpelotteena, joka on ydinaseisiin liittyvä pelote. Ydinaseiden voimakas pelotevaikutus perustuu niiden suureen tuhovoimaan. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä vallitsi kauhun tasapaino, johon liittyi ydinhyökkäyksen sattuessa molemminpuolinen taattu tuho (engl. Mutual Assured Destruction, MAD). Maailmanlaajuisessa ydinpelotteessa ydinsota tuhoaisi sivilisaation, minkä vuoksi kukaan ei halua sellaista aloittaa. Eräs sotilaallisen pelotteen äärimuoto on se, että jo pelkällä voimakkaan hyökkäyksen uhkauksella saadaan vastustaja antautumaan. Vanhalla ajalla esimerkiksi Assyria sai pienet kaupungit maksamaan veroa itselleen uhkaamalla kaupunkien hävityksillä. Näin voimakkaan pelotteen omaavat valtiot kykenevät käyttämään pelotettaan heikompien valtioiden kiristämiseen. Toisaalta pelotetta voi käyttää sekin, jolla ei ole pelotteen vaatimaa kapasiteettia, jos pystyy vastustajaa hämäämällä uskottelemaan että peloteaseistus, esimerkiksi ydinase, on hallussa. Tällöin pelotteeseen turvautuminen on osa psykologista sodankäyntiä.

Oikeustieteellinen peloteteoria

Oikeustieteessä pelote tarkoittaa sitä, että ihmiset välttävät rikoksia rangaistusten pelossa. Rangaistus ajatellaan pelotteena, ja sillä pyritään estämään tulevaisuuden rikoksia. Rangaistuksella ajatellaan olevan erityisesti kaksi tehtävää: yleisestävä ja erityisestävä vaikutus. Yleisestävä vaikutus estää muita syyllistymästä samaan rikokseen, koska muut pelkäävät saavansa myös tuomion. Erityisestävän vaikutuksen tehtävä on turvata ulkopuolisia ja eristää vaarallinen rikollinen ulkomaailmasta sekä antaa rikolliselle mahdollisuus rangaistuksen kärsittyään ymmärtää, ettei rikos kannata.

Kritiikki

Joitakin rikoksia tehdessä rangaistuksen pelon vaikutus on olematon. Pelotevaikutuksen kannalta ei ole tärkeää, onko rikollinen oikeasti syyllinen, kunhan muut vain pelkäävät rangaistusta.

Pelotevaikutus on erityisesti Yhdysvaltojen rangaistuskäytännössä käytetty teoria. Sitä on käytetty myös Suomessa esimerkiksi tekijänoikeuksien suojelemisessa eli tekijänoikeuksien loukkauksissa. Näin Suomessakin on tuomittu ihmisiä korvaamaan todellisia menetyksiä suurempia summia tekijänoikeuksien haltijoille. Suomen kansalaiset äänestivät kansalaisaloitteen tekijänoikeustuomioiden alentamiseksi eduskunnan käsittelyyn marraskuussa 2013. Kansalaisaloitteen perusteluissa arvosteltiin muun muassa pelotevaikutuksen käyttöä, joka ei perinteisesti sovi suomalaisen oikeuskäytännön linjaan. Kaikkiaan tuomioita on pidetty suomalaisittain kohtuuttomina.

Yhdysvalloissa toiminut "Scared Straight" -niminen pikkurikoksiin syyllistyneiden nuorien pelotteluohjelma ei toiminut odotetulla tavalla. Ohjelmassa vangit pelottelevat nuoria ja näyttävät vankilaelämän ankeuden. Ajatuksena oli että pelotteluohjelmaan osallistunut välttäisi vankilaan joutumista aiempaa enemmän. Tosiasiassa ohjelmaan osallistuneiden riski tehdä uusia rikoksia oli huomattavasti suurempi kuin sellaiseen osallistumattomilla verrokeilla. Riski osallistuneilla kasvoi 20–70 % riippuen tutkimuskohteesta ja -lähteestä. Asiasta esitetyn arvion mukaan yksi vankilavierailu aiheutti jopa 11 000 Yhdysvaltain dollarin haitat veronmaksajille ja rikosten uhreille.