Pekka Orasmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Johannes Orasmaa (s. 2. joulukuuta 1946 Mäntyharju)[1] on suomalainen juristi, joka toimi työtuomioistuimen presidenttinä vuosina 1994–2010.

Orasmaa valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1965 ja oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1970. Hän sai varatuomarin arvon vuonna 1975.[1][2]

Orasmaa työskenteli Tie- ja vesirakennushallituksen asiamiehenä vuonna 1971, oikeusministeriössä eri tehtävissä vuosina 1971–1975, Helsingin hovioikeuden ylimääräisenä hovioikeudenviskaalina vuosina 1975–1976 ja Vantaan tuomiokunnan käräjätuomarina vuosina 1976–1988. Hän työskenteli työtuomioistuimessa työtuomioistuinneuvoksena vuosina 1988–1994 ja presidenttinä vuosina 1994–2010. Lisäksi hän on toiminut erityisasiantuntijana lainvalmistelukunnassa, oikeusministeriön oikeushallinto-osaston erityisasiantuntijana vuosina 1982–1984 ja turvapaikkalautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 1991–1994.[1][3][2]

Orasmaa on toiminut useissa luottamustehtävissä eri järjestöissä, kuten Suomen kihlakunnan- ja kärjätuomarit ry:n hallituksen varajäsenenä ja jäsenenä vuosina 1978–1982, Suomen Kriminalistiyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuosina 1978–1986, Työoikeudellisen yhdistyksen hallituksen jäsenenä 1995–2009 ja puheenjohtajana 2003–2009, European Association of Labour Courts -yhdistyksen hallituksen jäsenenä 1996–2010 ja presidenttinä 2001–2003 sekä Kansainvälisen työ- ja sosiaaliturvaoikeuden yhdistyksen hallituksen jäsenenä 2003–2009.[1]

Orasmaa sai Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin vuonna 2004. Vuonna 2010 hänet valittiin työoikeudellisen yhdistyksen kunniajäseneksi.[1]

  • (toim.): Työtuomioistuin 50 vuotta. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1997. ISBN 951-640-974-1
  • Kröger, Tarja; Orasmaa, Pekka: Vuosilomalaki. (2. uudistettu painos (1. painos 2006)) Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2492-2
  1. a b c d e Tuominen, Tia (toim.): Suomen Lakimiehet 2019, s. 586. Helsinki: Alma Talent, 2019.
  2. a b Pajunen, Pirjo: Paikallinen sopiminen poikii riitoja. Palkkatyöläinen, 2010, nro 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.9.2024.
  3. Anttila, Outi (toim.): Työtuomioistuin 75 vuotta, s. 321. Helsinki: Alma Talent, 2022.