Pekka Hallberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Hallberg heinäkuussa 2013.

Pekka Ilmari Hallberg (s. 12. kesäkuuta 1944 Joensuu)[1] on suomalainen juristi, joka toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuosina 1993–2012.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallberg kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta vuonna 1963. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1967, oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1971, oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1978 ja valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2004. Lisäksi hän sai varatuomarin arvon vuonna 1972, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentin arvon vuonna 1978 ja Joensuun yliopiston hallintotieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 1999.[1][2] Vuonna 1992 Hallberg valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.[3]

Hallberg työskenteli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ylimääräisenä esittelijänä 1967–1971, nuorempana hallintosihteerinä 1971–1976, vanhempana hallintosihteerinä 1977–1978, ylimääräisenä hallintoneuvoksena vuonna 1979–1980 ja vakinaisena hallintoneuvoksena 1981–1993. Hän myös toimi oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena 1968, 1977–1978 ja 1980, valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan nuorempana tutkijana 1973–1977 ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden viransijaisena professorina 1990.[1][2] Hallberg on osallitunut lainvalmisteluun lukuisten komiteoiden jäsenenä, mukaan lukien hallinnon uudistamiskomitean puheenjohtajana 1969–1970, hallintolainkäyttötoimikunnan puheenjohtajana 1972–1973, valtiosäännön tarkistamiskomitean puheenjohtajana 1982–1983, perusoikeustyöryhmän puheenjohtajana 1992 ja kielilakitoimikunnan puheenjohtajana 1998–2001.[1][2] Hän on myös toiminut Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osaston puheenjohtajana 1979–1991, kilpailuneuvoston puheenjohtajana 1985–1993, Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuosina 1996–1999, Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtajana 2007–2012, kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana 2010–2015 ja Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsenenä 1986–1994.[1]

Hallberg valittiin korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi 1. joulukuuta 1993 alkaen. KHO:n presidenttinä Hallberg muun muassa painotti päätösten perustelemista ja suullisten käsittelyjen lisäämistä hallintolainkäytössä sekä vastusti valitusoikeuden rajoittamista.[2][4] Hän myös kommentoi julkisuudessa ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita.[5][6] Hallberg toimi KHO:n presidenttinä poikkeuksellisen pitkään ja jäi lopulta eläkkeelle 29. helmikuuta 2012.[7]

Eläkkeelle jäätyään Hallberg on tukenut oikeusvaltiokehityksen edistämistä etenkin kehittyvissä valtioissa perustamansa yrityksen Rule of Law Finland – Rolfi kautta.[8][9] Vuonna 2011 Hallberg ilmoitti kiinnostuksestaan asettua ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleihin puolueiden ulkopuolisen kansalaisliikkeen ehdokkaana,[10] mutta päätti lopulta, ettei lähde tavoittelemaan ehdokkuutta[11].

Hallberg on saanut Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin vuonna 1991 ja suurristin vuonna 1997 sekä ruotsalaisen Pohjantähden ritarikunnan suurristin vuonna 1999.[1] Hän sai Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osaston tunnustuspalkinnon vuonna 2009,[12] ja hänet on myös valittu yhdistyksen kunniajäseneksi[13].

Isoäitien käännytysjupakka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi ulkomaalaista isoäitiä määrättiin käännytettäviksi Suomesta keväällä 2010. Hallberg vastusti KHO:n päätöstä, jossa hylättiin äidin tekemä valitus. Hallberg jäi kuitenkin vähemmistöön kun KHO äänesti asiasta. Hallberg lähetti kirjeen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja käännyttämisestä vastaaville poliiseille ja esitti ”tuomioistuimen kannalta”, ettei käännytyksiä kannattanut kiirehtiä seurauksella, että poliisi viivästytti käännyttämisiä. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen käsitteli Hallbergin menettelyä. Jääskeläisen mukaan presidentti Hallberg puuttui tuomioistuimen sisäiseen riippumattomuuteen, kun hän esitti ”tuomioistuimen kannalta” näkemyksiä käännytysten täytäntöönpanosta.[14] Myöhemmin Hallberg kiisti, että hän olisi viivyttänyt käännytyspäätöksen täytäntöönpanoa. Hän korosti oman näkemyksensä inhimillisyyttä.[15]

  • Hallinto-oikeudellisen valituksen käyttöalasta. (Väitöskirja) Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1978. ISBN 951-9068-78-3
  • Ylimääräinen muutoksenhaku hallintoasioissa. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1986. ISBN 951-855-083-2
  • Hallintolainkäytön linjanvetoa: Korkeimman hallinto-oikeuden merkittäviä ratkaisuja. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1990. ISBN 951-640-502-9
  • Hallberg, Pekka; Hannus, Arno: Kunnallisoikeuden pääpiirteet. (3. korjattu painos) Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16608-1
  • Hallberg, Pekka; Hannus, Arno: Kunnallislaki. (6. korjattu painos) Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18792-5
  • Oikeus puntarissa: Puheenvuoro. Helsinki: Werner Söderström lakitieto, 1997. ISBN 951-670-002-0
  • Hallberg, Pekka; Ignatius, Pirkko; Kanninen, Heikki: Hallintolainkäyttölaki. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1997. ISBN 951-640-968-7 (uudistettu painos 2013)
  • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2000-luvulla: Puheenvuoro. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 2001. ISBN 952-14-0504-X
  • The Rule of Law. (Väitöskirja) Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4224-5
  • Arvot tasapainossa? Mietteitä oikeudesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-31144-8
  • Prospects of the Rule of Law. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 951-37-4496-5
  • Hallberg, Pekka; Hannus, Arno; Niemi, Anne E.: Kuntalaki. (4. uudistettu painos) Helsinki: WSOYpro, 2009. ISBN 978-951-0-33184-2
  • Hallberg, Pekka; Karapuu, Heikki; Ojanen, Tuomas; Scheinin, Martin; Tuori, Kaarlo; Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. (2. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-30957-5
  • Oikeuden ja vallan solmuja. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38387-2
  • Administrative Justice: Cornerstone of Functional Rule of Law. Helsinki: Rule of Law Finland, 2013. ISBN 978-952-93-2065-3
  • Rule of Law: Prospects in Central Asia Rural Areas and Human Problems. Helsinki: Edita, 2013. ISBN 978-951-37-6404-3
  • Puheenvuoro oikeusvaltiosta: Kehityskulkuja Suomessa ja ulkomailla. Vaasa: Vaasan yliopisto, 2013. ISBN 978-952-476-432-2
  • Matkamiehen mietteitä. Helsinki: omakustanne, 2014. ISBN 978-952-93-4003-3
  • Hallberg, Pekka; Martikainen, Tuomo: Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari. Helsinki: Rule of Law Finland, 2017. ISBN 978-952-68871-0-4
  • Rule of Law and Sustainable Development. Helsinki: Rule of Law Finland, 2017. ISBN 978-952-93-8492-1
  • Oikeusvaltio maailman tuulissa. Helsinki: Docendo, 2019. ISBN 978-952-291-717-1
  • Haapanala, Auvo; Hallberg, Pekka; Koljonen, Ritva; Ranta, Hannu, Reinikainen, Jukka: Maankäyttö- ja rakennuslaki. (4. uudistettu painos) Helsinki: Alma Talent, 2020. ISBN 978-952-14-4107-3
  • Puheista tekoihin. Helsinki: Rule of Law Finland, 2021. ISBN 978-952-68871-2-8
  1. a b c d e f Tuominen, Tia (toim.): Suomen Lakimiehet 2019, s. 115–116. Helsinki: Alma Talent, 2019.
  2. a b c d Pekka Hallberg Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 17.3.2024.
  3. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  4. Pekka Hallberg puolustaa kansalaisten valitusoikeutta Yle Uutiset. 13.10.2011. Viitattu 17.3.2024.
  5. KHO:n presidentti suomii oikeudenkäyntiuudistuksia mtvuutiset.fi. 10.10.2001. Viitattu 17.3.2024.
  6. KHO:n presidentti epäilee huostaanottolain toimivuutta Kaleva. 21.2.2007. Viitattu 17.3.2024.
  7. Pekka Hallbergin pitkä kausi KHO:ssa päättyy Yle Uutiset. 5.9.2011. Viitattu 17.3.2024.
  8. Tohtori Pekka Hallberg vie oikeusvaltiota maihin, joista se vielä puuttuu Suomen Kuvalehti. 23.3.2013. Viitattu 17.3.2024.
  9. Tohtori: Turkin kansa tilanteen suurin häviäjä Turun Sanomat. 24.7.2016. Viitattu 17.3.2024.
  10. KHO:n Hallberg tyrkyllä presidenttikisaan Yle Uutiset. 20.9.2011. Viitattu 17.3.2024.
  11. KHO:n Hallberg ei lähde presidenttikisaan Yle Uutiset. 25.10.2011. Viitattu 17.3.2024.
  12. Tunnustuspalkinto Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osasto. Viitattu 7.7.2024.
  13. Kunniajäsenet Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suomen osasto. Viitattu 7.7.2024.
  14. Paakkanen, Mikko: KHO:n presidentille moitteet isoäitien käännytysjutussa Helsingin Sanomat. 16.2.2011. Viitattu 14.9.2011.
  15. KHO:n Hallberg: Isoäitien käännytystapaus oli murheellinen juttu Yle Uutiset. 27.2.2011. Viitattu 14.9.2011.
Korkein hallinto-oikeus Edeltäjä:
Antti Suviranta
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
1993–2012
Seuraaja:
Pekka Vihervuori